Vastuullisuus on teemana noussut useiden yritysten ja hallitusten agendalle viime vuosina. Aihe on osin uusi ja moniulotteinen, ja se on haastanut niin yritysten hallituksia kuin toimivaa johtoa. Tämän takia hallituksen tulisi lähestyä vastuullisuutta strategisesti ja kokonaisvaltaisesti.
Voidaan olettaa, että vastuullisuudesta tulee ajan myötä luonteva osa liiketoimintaa eikä se teemana vaadi ”erillistä” käsittelyä, kuten on pitkälti tapahtunut digitaalisuuden ja digitaalisen transformaation kohdalla. Siihen pisteeseen on kuitenkin vielä matkaa.
Alussa on oleellista muodostaa yhteinen tilannekuva siitä, mitä vastuullisuus itse asiassa tarkoittaa yhtiölle.
Tilannekuvan kartoituksessa tärkeitä pohdittavia seikkoja ovat:
- Vastuullisuuden riskit ja mahdollisuudet: Hallituksen tulee ymmärtää, kuinka ESG-asiat (environmental, social, governance) voivat vaikuttaa yrityksen pitkän aikavälin taloudelliseen tulokseen, maineeseen ja sidosryhmien luottamukseen.
- Koko arvoketjun tarkastelu: Hallitusten tulee ottaa huomioon koko yrityksen arvoketju, mukaan lukien toimittajat, asiakkaat ja yhteisöt, tunnistaa tuotteiden ja palveluiden ympäristö- ja sosiaaliset vaikutukset sekä pyrkiä lieventämään negatiivisia vaikutuksia ja luomaan myönteisiä vaikutuksia.
- Sidosryhmien odotukset: Hallitusten on hyvä huomioida sidosryhmiä, mukaan lukien sijoittajat, asiakkaat, työntekijät ja yhteisöt, ja ymmärtää niiden kestävään kehitykseen liittyvät odotukset ja huolet. Tämä sitoutuminen voi auttaa yritystä rakentamaan luottamusta ja luomaan yhteistä arvoa.
Yhteinen tilannekuva edesauttaa niin strategian hyväksymistä kuin tavoitteiden asettamista toimivalle johdolle. Näin on hyvä edetä:
- Vastuullisuusstrategian laatiminen ja hyväksyminen: Hallitusten on työskenneltävä johdon kanssa kehittääkseen kestävän kehityksen strategian, joka on linjassa yrityksen yleisen mission, vision ja arvojen kanssa. Strategia tulisi integroida yrityksen liiketoimintamalliin, toimintaan ja kulttuuriin.
- Vastuullisuustavoitteiden asettaminen: Hallitusten tulee asettaa mitattavissa olevat kestävän kehityksen tavoitteet, jotka ovat sopusoinnussa yrityksen strategian kanssa. Tavoitteita tulee seurata säännöllisesti, ja niistä on raportoitava edistymisen varmistamiseksi.
- Seuranta ja raportointi: Hallitusten tulee varmistaa, että yrityksellä on prosessit ja järjestelmät, joilla seurataan ja raportoidaan vastuullisuuden toteutumista. Tämä tarkoittaa tavoitteissa edistymisen mittaamista, ESG-riskien ja -mahdollisuuksien huomioimista sekä läpinäkyvää raportointia sidosryhmille.
Moni yritys on nimittänyt johtoryhmäänsä vastuullisuusjohtajan tai jakanut uuden vastuualueen jollekin nykyiselle johtoryhmän jäsenelle. Myös hallitusten tulisi harkita vastuullisuuden syväosaamisen hankkimista. Kun sitä löytyy, on dialogi hallituksen ja toimivan johdon välillä hedelmällistä: haastamista on riittävästi ja oikeista asioista, ja kiinnostus/omistajuus asiaan on hyvällä mallilla.
Nämä kaksi asiaa kannattaa pitää mielessä:
- Vastuullisuuden integrointi hallintokäytäntöihin: Hallitusten tulee esimerkiksi miettiä, miten käsitellä vastuullisuusteemaa, millainen on hallituksen kokoonpano (diversiteetti) sekä millaista on johdon palkitseminen ja riskienhallinta. Hallituksen tulee myös varmistaa, että yrityksen vastuullisuusstrategia on integroitu yrityksen kokonaisstrategiaan ja kestävän kehityksen näkökohdat sisällytetään päätöksentekoprosesseihin.
- Osaaminen: Hallituksen tulee varmistaa, että sen jäsenillä on tarvittava osaaminen vastuullisuusasioissa. Luonteva tapa ja ensiaskel ymmärryksen lisäämiseen on vastuullisuusasiantuntijan nimittäminen hallitukseen.
Miksi tämä kaikki on niin tärkeää?
Jaetulla tilannekuvalla ja kokonaisvaltaisella lähestymisellä hallitus varmistaa, että yhtiö on hyvissä asemissa valmistautuneena tulevaan.
Se hallitsee taksonomian, direktiivit ja uudet investointimahdollisuudet. Se on valmiina maailmaan, jossa YK:n SDG:t (Sustainable Development Goal) tulevat talouslukujen ja operatiivisten KPI-lukujen lisäksi johdon seurantaan tai niin sanottu impaktitalous tekee tuloaan ja muodostaa uuden normaalin.
Hallitusten tulisi lähestyä vastuullisuusteemaa kriittisenä liiketoimintakysymyksenä, joka on olennainen osa yrityksen pitkän aikavälin menestystä ja kestävyyttä. Strategisen ja kokonaisvaltaisen lähestymistavan avulla hallitukset voivat luoda arvoa kaikille sidosryhmille ja samalla vastata maailmanlaajuisiin kestävän kehityksen haasteisiin.
