Verokeidasvilpistä aiheutuvien verotulomenetysten mittaluokka Suomelle on noin 10 miljoonaa euroa.
Olen esittänyt Elinkeinoelämän valtuuskunnan (Eva) raportissa Viisi myyttiä verokeitaista arvion, että verokeidasvilpistä aiheutuvien verotulomenetysten mittaluokka Suomelle on noin 10 miljoonaa euroa. Arvio perustuu valtiovarainministeriön syksyllä 2015 tekemään arvioon ns. tehokasta katumista koskevan lain verotuottovaikutuksista, mikä puolestaan pohjautuu kansainvälisiin ja erityisesti Ruotsin kokemuksiin katumismenettelyn verotuottovaikutuksista.
Tehokkaalla katumisella tarkoitetaan sitä, että verovelvollinen ilmoittaa oma-aloitteisesti ilmoittamatta jääneet verokeidastulonsa ja saa vastineeksi rikosoikeudellisen syytesuojan. Ruotsissa tehokas katuminen on tuottanut viime vuosina noin 40 miljoonaa euroa vuodessa.
Kiinnijäämisen riski on lähes sata prosenttia.
Arvio 10 miljoonan euron mittaluokasta on herättänyt paljon keskustelua. Monet kommentoijat ovat pitäneet lukua epäuskottavan pienenä ja kritisoineet arvion taustalla olevaa logiikkaa, jonka mukaan tehokkaasta katumisesta saatavat verotuotot kuvaavat samalla verokeidasvilpin määrää.
Kansainvälisen verovalvonnan silmukka on kiristynyt ja kiristyy lähitulevaisuudessa äärimmilleen. Veroviranomaisten välinen tietojenvaihto on automatisoitunut vuodesta 2005 alkaen ja muun muassa Sveitsin pankkisalaisuus on murtunut vuodesta 2009 alkaen. Kaikissa maissa verokeidasvilppiin syyllistyneet verovelvolliset tietävät, että automaattinen tietojen vaihto tulee täysin globaaliksi vuonna 2017.
On loogista olettaa, että niissä maissa, joissa tehokas katuminen on käytettävissä, verovelvolliset ovat viime vuosina ilmoittaneet kattavasti verokeidastulonsa. Ilmoittamatta jättäminen olisi suorastaan itsetuhoista toimintaa, sillä kiinnijäämisen riski on lähes sata prosenttia, ja siitä ovat seurauksena rikosoikeudelliset sanktiot ja julkinen häpeä. Tämän ajolähtötilanteen vuoksi erityisesti viime vuosien käytännön kokemukset muiden maiden katumuslakien verotuotoista antavat realistisen kuvan verokeidasvilpin mittaluokasta.
Myös Suomen osalta on perusteltua olettaa, että arvio tehokkaan katumisen verotuotoista kuvaa samalla verokeidasvilpin mittaluokkaa, sillä lain hyväksyminen olisi käytännössä johtanut siihen, että kaikki verokeitaissa piilossa olleet tulot (verovilppi) olisi ilmoitettu verohallinnolle.
Valtiovarainministeriön arvio perustuu parhaasta mahdollisesta vertailumaasta Ruotsista saatuihin tuoreisiin, vuosia 2010–2014 koskeviin kokemuksiin. Tämän tiedon pohjalta tehty arvio on luotettavin mahdollinen näkemys verokeidasvilpin mittaluokasta Suomessa.
Verokeidasvilppi on laitonta ja moraalisesti tuomittavaa. Nykytiedon valossa se ei kuitenkaan ole Suomelle valtiontaloudellinen ongelma.
Janne Juusela
Kirjoitus on julkaistu Helsingin Sanomissa 7.5.2016
