Kirjanpito- ja tilinpäätöskäytännöt

Tarkistettu: 05.02.2018

Tiivistelmä

Suomessa kirjanpitoa ja tilinpäätöksiä säätelevä normisto sisältyy pääosin Kirjanpitolakiin ja -asetukseen. Tärkeän osan kirjanpito- ja laskentakäytäntöä muodostavat Kirjanpitolautakunnan (KILA)  antamat yleisohjeet ja lausunnot. Tästä normipohjasta syntyvää suomalaista käytäntöä, eli hyvää kirjanpitotapaa, kutsutaan usein lyhenteellä FAS (FAS = Finnish Accounting Standards).

Listayhtiöiden osalta hyvin merkittävä vaikutus on kansainvälisillä tilinpäätösstandardeilla (IFRS = International Financial Reporting Standards). IFRS standardeja julkaisee Lontoossa toimiva International Accounting Standards Board (IASB). EU on vuodesta 2005 alkaen edellyttänyt, että listayhtiöiden on laadittava tilinpäätöksensä IFRS standardien ja niitä koskevien tulkintojen mukaisesti.

Osakeyhtiölain mukaan osakeyhtiön hallitus ja toimitusjohtaja ovat vastuussa tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta ja siitä, että ne antavat oikeat ja riittävät tiedot tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten ja määräysten mukaisesti. Hallitus vastaa siitä, että yhtiön kirjanpidon ja varainhoidon valvonta on asianmukaisesti järjestetty ja toimitusjohtaja siitä, että yhtiön kirjanpito on lain mukainen ja että varainhoito on luotettavalla tavalla järjestetty.

Osakeyhtiössä yhtiökokous valitsee yhtiölle tilintarkastajan, jonka velvollisuutena on osakeyhtiölain, tilintarkastuslain ja hyvää tilintarkastustapaa koskevien ammatillisten periaatteiden mukaisesti suorittaa tilintarkastus. Tilintarkastuksen tarkoituksena on tarkastaa kirjanpitoa ja tilinpäätöstä kohtuullisen varmuuden saamiseksi sille, että tilinpäätös ei sisällä olennaisia virheitä tai puutteita. Tilintarkastajan velvollisuutena on antaa lausunto tilinpäätöksestä sekä siitä, ovatko tilikauden toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ristiriidattomia.

Tilinpäätökseen sisältyvät tuloslaskelma, tase, rahavarojen kertymistä ja käyttöä kuvaava rahoituslaskelma sekä tilinpäätöksen liitetiedot.

Toimintakertomuksessa, joka liitetään tilinpäätökseen, on arvioitava kirjanpitovelvollisen toiminnan luonne ja laajuus huomioiden merkittävimpiä riskejä, epävarmuustekijöitä sekä muita liiketoiminnan kehittymiseen vaikuttavia tekijöitä. Arvion tulee sisältää keskeiset tunnusluvut. Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen tulee muodostaa yhtenäinen ja selkeä kokonaisuus. Huomioitavaa on, että toimintakertomus on kuitenkin itsenäinen asiakirja, eikä siinä voida rajoittua vain toistamaan tilinpäätöksestä ilmeneviä seikkoja.

Tilinpäätös laaditaan toiminnan jatkuvuuteen perustuen, paitsi milloin johdon aikomuksena on lopettaa yritys tai lakkauttaa sen toiminta tai sillä ei ole muita realistisia vaihtoehtoja. Tilikauden tuotot kirjataan tuotoksi tuloslaskelmaan ja niistä vähennetään kuluina ne menot, joista ei enää kerry vastaavaa tuloa, samoin kuin menetykset.

Tase sisältää tilinpäätöshetkellä yrityksen määräysvallassa olevat varat ja velat, jakautuen yksityiskohtaisemmin käyttötarkoituksen sekä vaikutus- tai takaisinmaksuajan mukaisiin eriin. Taseeseen kirjataan mm. liikearvo, koneet ja kalusto, varastot, rahavarat, myyntisaamiset, rahalaitoslainat ja ostovelat. Varojen ja velkojen erotus on kirjanpitovelvollisen omaa pääomaa, jakautuen esimerkiksi osakeyhtiössä (osakeyhtiölain nojalla) sidottuun ja vapaaseen omaan pääomaan.

Rahoituslaskelma kuvaa kirjanpitovelvollisen rahavarojen käyttöä ja kerryttämistä tilikauden aikana. Rahavirrat jaetaan laskelmalla yrityksen toiminnan mukaisesti tarkoituksenmukaisella tavalla liiketoiminnan, investointien ja rahoituksen rahavirtaan.

IFRS-tilinpäätös on rakenteeltaan pääosin samankaltainen kuin suomalaisen hyvän kirjanpitotavan mukainen. Huomioitavaa kuitenkin on, että IFRS sisältää yksityiskohtaisempia ja poikkeavia määräyksiä tilinpäätökseen sisällytettävien erien arvostamisesta, jaksottamisesta ja esittämisestä. IFRS-tilinpäätöksessä seurataan enemmän liiketapahtuman tosiasiallista luonnetta kuin kotimaisessa tilinpäätöksessä. Olennaisia eroavaisuuksia sisältyy tyypillisesti mm. yrityshankintoihin, vuokrasopimusjärjestelyihin, henkilöstökuluihin, poistoihin, biologisiin hyödykkeisiin ja sijoituskiinteistöihin, vaikka kirjanpitolainsäädäntö nykyisin salliikin monin paikoin (joskaan ei kaikilta osin) myös IFRS:n mukaisen käsittelyn. Yrityshankintojen yhteydessä mm. liikearvon määrittely, hankkeeseen liittyvien transaktiokulujen, ehdollisten kauppahintojen ja vähemmistöosuuden käsittely poikkeavat toisistaan. Vuokrasopimusjärjestelyissä IFRS:n mukaan käsitellään tiettyjä vuokrasopimuksia, kuten hyödykkeet olisi itse hankittuja. Kyseinen menettelytapa oli aiemmin kielletty FAS-tilinpäätöksessä ja vuokrasopimuksia käsiteltiin oikeudelliseen muotoon perustuen. Vuonna 2016 voimaan tulleen kirjanpitolain uudistuksen myötä on mahdollista käsitellä sekä sijoituskiinteistöjä että vuokrasopimuksia IFRS-standardien säännöksiä noudattaen. Sijoituskiinteistöt voidaan merkitä käypään arvoon ja tiettyjä vuokrasopimuksia voidaan käsitellä, kuten hyödykkeet olisi itse hankittuja. Henkilöstökuluihin liittyen voidaan todeta olennaisimpien erojen liittyvän tiettyihin eläkejärjestelyihin sekä osakkeina maksettaviin järjestelyihin.

IFRS-tilinpäätöksen edellyttämät liitetiedot ovat myös huomattavasti laajemmat kuin FAS-tilinpäätöksen edellyttämät liitetiedot. Myös päälaskelmiin sisältyy tiettyjä eroja: IFRS-tilinpäätöksen tuloksen muodostus esitetään ns. laajan tuloslaskelman muodossa joka sisältää normaalin toiminnan tuloksen lisäksi eräistä liiketapahtumista suoraan omaan pääomaan kirjatut erät. Lisäksi IFRS-tilinpäätös sisältää laskelman oman pääoman muutoksista.

Helsingissä pörssilistatun yhtiön on julkistettava vähintäänkin puolivuosikatsaus ja tilinpäätöstiedote sekä tilinpäätös ja toimintakertomus. Ne ovat osa yhtiöiden säännöllistä tiedonantovelvollisuutta. Velvollisuutta julkistaa Q1 ja Q3 osavuosikatsausta ei enää ole. Tämä ei kuitenkaan estä liikkeeseenlaskijoita julkistamasta niitä. Pääsääntöisesti yhtiöt edelleenkin julkistavat osavuosikatsaukset kolmelta, kuudelta ja yhdeksältä ensimmäiseltä kuukaudelta. First North – listattuja yhtiöitä koskevat omat säännöt. Puolivuosikatsauksen sisältöä säännellään Arvopaperimarkkinalaissa (AML), Valtiovarainministeriön asetuksessa (VMA) sekä Finanssivalvonnan (Fiva) määräyksissä ja ohjeissa 6/2016 .

In Finland, accounting and financial reporting requirements are mostly included in the Accounting Act and Accounting Ordinance. An important part of the good accounting practice (FAS = Finnish Accounting Standards) in Finland is formulated by the Accounting Board (KILA) through their Instructions and Statements. Publicly listed entities are required to prepare their financial statements under International Financial Reporting Standards (IFRS), and related Interpretations, published by the International Accounting Standards Board (IASB) and as adopted by the EU since year 2005.

According to the Companies Act in Finland, the Board of Directors shall be responsible for the appropriate arrangement of the control of the company accounts and finances. The Managing Director shall see to it that the accounts of the company are in compliance with the law and that its financial affairs have been arranged in a reliable manner.

The General Meeting of the shareholders of a company shall appoint the auditor for the Company. The elected auditor shall be responsible for planning and performing the audit in accordance with the requirements of the Companies Act, Auditing Act and professional auditing standards (the good auditing practice in Finland). The goal of the statutory auditing requirements in Finland is to obtain reasonable assurance about whether the financial statements and the report of the Board of Directors are free from material misstatement, and whether the members of the Board of Directors or the Managing Director are guilty of an act or negligence which may result in liability in damages towards the company or whether they have violated the Companies Act or the articles of association of the company. Auditor is required to express an opinion on the financial statements and on the report of the Board of Directors based on the audit performed.

Financial statements shall include a profit and loss account, a balance sheet, a cash flow statement and related notes.

The report of the Board of Directors, which is attached in the financial statements, should include assessment of major risks and uncertainties pertaining to the company in question, including key financial ratios relevant to the company. The report of the Board of Directors and the financial statements should constitute a coherent and clear entirety. It should be noted that the report of the Board of Directors is a separate document from the other financial statements and should not be limited in repeating the information presented elsewhere in the financial statements.

Financial statements are prepared under the going concern assumption, unless the management of the company has the intention or compulsion to discontinue the operations or has no other possible alternative but to do so. Profit and loss account should include as income the revenue allocated to the period, expenditure which is not likely to generate further income, as well as loss charges. The balance sheet should include assets and liabilities of the company as at the balance sheet date, classified according to their nature and expected time for realization or settlement. The balance sheet accordingly includes such assets as goodwill, property, plant and equipment, inventories, cash and trade receivables and liabilities such as loans from financial institutions and trade payables.

The cash flow statement provides information on how an entity generates and utilizes cash and cash equivalents. The cash flows are grouped into cash flows from operating, investing and financing activities according the nature of an entity’s activities.

IFRS financial statements are structured in broad terms in a similar manner as the financial statements prepared under FAS. However, IFRS contain more detailed and sometimes different guidance on recognition, measurement and presentation of financial statement items. IFRS focuses more on the substance rather than legal form of the underlying transactions when compared to FAS. Significant differences often arise in business combinations, accounting for leases, employment benefits, depreciation and amortization, biological assets and investment property. In business combinations accounting for goodwill, transaction expenses, contingent consideration arrangements and minority interests (non-controlling interests) is different between IFRS and FAS. Under IFRS, certain leases are accounted as if the entity would have acquired the underlying asset (finance leases) whereas FAS categorically precludes such accounting treatment and focuses on the legal form the rental agreement. Major areas of difference for employment benefits are certain post employment benefits and share based payments.

Furthermore, the disclosure requirements under IFRS are more extensive and onerous when compared to financial statements prepared under FAS. Also major statements are somewhat different: statement of comprehensive income under IFRS includes in addition to normal profit and loss items some transactions booked directly to shareholders’ equity; IFRS financial statements also include a statement of changes in equity.

An entity listed in Helsinki Stock Exchanges is required to report interim financial report (a half-year report) at least for the first six months of the financial year. A requirement to publish interim report for the first three and nine months of the financial year does not exist anymore. However, entities may elect to publish such reports and many entities in practice continue to present interim reports for the first three, six and nine months. An entity whose debt instruments are publicly listed is required to report the interim report for the first six months in certain situations. The content of the interim reports is stipulated in the Securities Markets ActDecree of the Ministry of Finance, and standards issued by the Financial Supervision Authority. The interim reports are part of the ongoing disclosure obligations of the public entities. Entities listed in First North exchange have different requirements.

Tilinpäätöksen rakenne sekä roolit ja vastuut tilinpäätösinformaation tuottamisessa Kirjanpitovelvollisuus, velvollisuus laatia tilinpäätös ja tilinpäätöksen rakenne Kirjanpitovelvollisuus määritellään kirjanpitolaissa, koskien esimerkiksi…

Lue lisää

Jäsenille