Verotus

Keskeisimmät veroasiat hallituksen kannalta

Hallituksen (tai sen tarkastusvaliokunnan) tehtäviin kuuluu yhtiön verostrategian määrittäminen sekä verotuksellisista compliance-asioista huolehtiminen. Lisäksi hallituksen on otettava veroasiat huomioon esimerkiksi erilaisia yritysjärjestelyitä, kuten yrityskauppoja tai konsernirakenteen uudelleenjärjestelyitä, sekä palkkiojärjestelmiä suunniteltaessa. Verotus vaikuttaa myös yhtiön optimaaliseen rahoitusrakenteeseen ja veroasiat tulee siten ottaa huomioon myös yhtiön rahoitusrakennetta suunniteltaessa.

Eri veroasioiden painoarvo riippuu esimerkiksi yhtiön konsernirakenteesta ja toiminnan luonteesta. Esimerkiksi puhtaasti kansallisesti toimivan yrityksen kannalta siirtohinnoitteluun liittyvät kysymykset eivät välttämättä ole kovinkaan merkittäviä, mutta maailmanlaajuisesti toimivan konsernin näkökulmasta siirtohinnoittelukysymykset ovat huomattavan tärkeitä. Toisaalta esimerkiksi pääomasijoitustoimintaa ja teollisuustoimintaa harjoittavien yhtiöiden hallitusten agendat voivat olla verotuksen osalta hyvin erilaisia.

Kaikki merkittävät veroliitännäiset asiat tulisi hallituksen näkökulmasta olla etukäteisiä ja tietoisia valintoja, eivätkä ne saisi tulla ilmi vasta esimerkiksi yhtiöön tai johonkin sen konserniyhtiöön myöhemmin kohdistettavassa verotarkastuksessa. Järjestelyiden huolellinen suunnittelu veronäkökulmasta minimoi erilaisten sanktioiden mahdollisuuden sekä riskin yhtiön julkisuuskuvalle ja maineelle aiheutuvasta vahingosta. Huolelliseen verosuunnitteluun kuuluu usein ennakollisen kannanoton hakeminen veroviranomaisilta.

Yhä useammassa suomalaisessa konsernissa on tänä päivänä erillinen verojohtaja ja hänellä veroasiantuntijoista koostuva tiimi. Verojohtaja raportoi tyypillisesti joko suoraan talousjohtajalle tai group control -funktiolle.

Keskeisiä viimeaikaisia muutoksia verotuksessa

Verovuonna 2022 verotusmenettelylain siirtohinnoitteluoikaisusäännöstä laajennettiin mahdollistamaan myös liiketoimen uudelleen määrittäminen tai jopa sivuuttaminen verohallinnon toimesta. Aiemmin Verohallinnolla oli mahdollisuus oikaista pelkästään liiketoimen markkinaehtoisesta poikkeavaa hinnoittelua. Muutos voi johtaa suurempaan määrään siirtohinnoittelua koskevia riitoja.

Verovuonna 2023 otettiin käyttöön uusi yleinen tutkimus- ja kehitystoimintaa toimintaa koskeva verokannustin, jolla pyritään osaltaan lisäämään tutkimus- ja kehitystoimintaa Suomessa. Lisäksi elinkeinoverolain korkovähennysrajoituksia tiukennettiin edelleen niin sanotun tasevertailun osalta, jonka lisäksi koron käsite on saanut uusia tulkintalähteitä. Henkilöverotuksen saralla peitelty osinko, eli yhtiön ja osakkaan välisten liiketoimien käyvästä arvosta poikkeava hinnoittelu, on nykyään saajalle kokonaan veronalaista ansiotuloa aiemman 75 prosentin sijaan.

Yleisellä tasolla Verohallinto on viime aikoina nostanut verotarkastusaktiivisuuttaan, ja jopa yritysverotukseen liittyvien rikosprosessien määrä yritysten johtoa kohtaan on kasvanut. Yhä kiristyvät yritysverotuksen compliance-velvoitteet asettavat yrityksille ja niiden hallituksille merkittäviä haasteita säännösten noudattamisessa.