Verotus

Keskeisimmät veroasiat hallituksen kannalta

Hallituksen (tai sen tarkastusvaliokunnan) tehtäviin kuuluu yhtiön verostrategian määrittäminen sekä verotuksellisista compliance-asioista huolehtiminen. Lisäksi hallituksen on otettava veroasiat huomioon esimerkiksi erilaisia yritysjärjestelyitä, kuten yrityskauppoja tai konsernirakenteen uudelleenjärjestelyitä, sekä palkkiojärjestelmiä suunniteltaessa. Verotus vaikuttaa myös yhtiön optimaaliseen rahoitusrakenteeseen ja veroasiat tulee siten ottaa huomioon myös yhtiön rahoitusrakennetta suunniteltaessa.

Eri veroasioiden painoarvo riippuu esimerkiksi yhtiön konsernirakenteesta ja toiminnan luonteesta. Esimerkiksi puhtaasti kansallisesti toimivan yrityksen kannalta siirtohinnoitteluun liittyvät kysymykset eivät välttämättä ole kovinkaan merkittäviä, mutta maailmanlaajuisesti toimivan konsernin näkökulmasta siirtohinnoittelukysymykset ovat huomattavan tärkeitä. Toisaalta esimerkiksi pääomasijoitustoimintaa ja teollisuustoimintaa harjoittavien yhtiöiden hallitusten agendat voivat olla verotuksen osalta hyvin erilaisia.

Kaikki merkittävät veroliitännäiset asiat tulisi hallituksen näkökulmasta olla etukäteisiä ja tietoisia valintoja, eivätkä ne saisi tulla ilmi vasta esimerkiksi yhtiöön tai johonkin sen konserniyhtiöön myöhemmin kohdistettavassa verotarkastuksessa. Järjestelyiden huolellinen suunnittelu veronäkökulmasta minimoi erilaisten sanktioiden mahdollisuuden sekä riskin yhtiön julkisuuskuvalle ja maineelle aiheutuvasta vahingosta. Huolelliseen verosuunnitteluun kuuluu usein ennakollisen kannanoton hakeminen veroviranomaisilta.

Yhä useammassa suomalaisessa konsernissa on tänä päivänä erillinen verojohtaja ja hänellä veroasiantuntijoista koostuva tiimi. Verojohtaja raportoi tyypillisesti joko suoraan talousjohtajalle tai group control -funktiolle.

 

Keskeisiä viimeaikaisia muutoksia verotuksessa

Verovuonna 2022 verotusmenettelylain siirtohinnoitteluoikaisusäännöstä laajennettiin mahdollistamaan myös liiketoimen uudelleen määrittäminen tai jopa sivuuttaminen verohallinnon toimesta. Aiemmin Verohallinnolla oli mahdollisuus oikaista pelkästään liiketoimen markkinaehtoisesta poikkeavaa hinnoittelua. Muutos voi tulevaisuudessa johtaa suurempaan määrään siirtohinnoittelua koskevia riitoja, joskaan ainakaan alkuvuoteen 2025 mennessä siirtohinnoittelutarkastuksissa ei ole ollut havaittavissa merkittävää kasvua.

Verovuonna 2023 otettiin käyttöön uusi yleinen tutkimus- ja kehitystoimintaa koskeva verokannustin, jolla pyritään osaltaan lisäämään tutkimus- ja kehitystoimintaa Suomessa. Lisäksi elinkeinoverolain korkovähennysrajoituksia tiukennettiin edelleen niin sanotun tasevertailun osalta, jonka lisäksi koron käsite on saanut uusia tulkintalähteitä. Henkilöverotuksen saralla peitelty osinko, eli yhtiön ja osakkaan välisten liiketoimien käyvästä arvosta poikkeava hinnoittelu, on nykyään saajalle kokonaan veronalaista ansiotuloa aiemman 75 prosentin sijaan.

Hallitus julkaisi vihreän siirtymän investointeja koskevasta verohyvityksestä esityksen loppuvuonna 2024. Verotukea myönnetään vain uusille, vähintään 50 miljoonan euron suuruisille vihreän siirtymän investoinneille, joiden työt aloitetaan tuen hakemisen jälkeen. Tuki on myönnettävä vuoden 2025 loppuun mennessä. Tuettavia investointeja ovat uusiutuvan energian tuotanto (lukuun ottamatta uusiutuvan sähkön tuotantoa), sähkön ja lämmön varastointi, sekä uusiutuvan vedyn, biopolttoaineiden, bionesteiden, biokaasujen, biometaanin ja biomassapolttoaineiden varastointi. Lisäksi tuetaan teollisten tuotantoprosessien hiilidioksidipäästöjen vähentämistä ja energiatehokkuustoimenpiteitä sekä investointeja laitteiden, keskeisten komponenttien ja niihin liittyvien kriittisten raaka-aineiden tuotantoon. Hyvitys kattaa enintään 20 prosenttia investointikustannuksista, kuitenkin enintään 150 miljoona euroa (konsernitasolla laskettuna). Verohyvitystä voi vähentää yhteisöverosta vuodesta 2028 alkaen, mutta aikaisintaan sinä verovuonna, jolloin investointi on saatu päätökseen. Kunakin verovuonna vähennys voi olla enintään 10 prosenttia yritykselle myönnetyn verohyvityksen kokonaismäärästä. Hanke odottaa vielä Euroopan komission lopullista hyväksyntää.

Toisena merkittävänä uudistuksena suuria monikansallisia konserneja koskeva OECD:n Pillar II:n perustuva minimiverolainsäädäntö tuli voimaan vuoden alusta. Laki nostaa monikansallisten konsernien veroasteen globaalisti vähintään 15 prosenttiin.

Henkilöverotuksessa aiemmin voimaan tulleet, listaamattomien osakeyhtiöiden työsuhdeosakeannin arvostusta koskeneet tuloverolain säännökset ovat mahdollistaneet yrityksille uusia verotuksellisesti edullisia palkitsemismalleja. Säännöksen soveltumisen edellytykset ovat sittemmin selkeytyneet uuden oikeuskäytännön myötä. Sitä vastoin henkilöstörahastojen verotukseen on vuoden 2024 aikana liittynyt kohonnutta epävarmuutta Verohallinnon uusien kannanottojen johdosta, ja niihin on osin kohdistettu jopa verotarkastuksia.

Arvonlisäverotukseen tuli merkittävä muutos, kun yleinen arvonlisäverokanta nostettiin 25,5 prosenttiin 1. syyskuuta 2024 alkaen.

Pörssiyhtiöiden tietyille ulkomaisille sijoittajille maksamiin osinkoihin on sovellettu vuodesta 2021 lähtien OECD:n ohjeistuksiin perustuvaa niin sanottua TRACE-mallia (Treaty Relief and Compliance Enhancement). TRACE-mallissa säännellään edellytyksistä, joiden täyttyessä verosopimusten mukaista pienempää lähdeveroprosenttia voidaan soveltaa jo osingon maksuhetkellä.

Valtiovarainministeriö käynnisti vuoden 2024 lopussa TRACE-mallin kehittämistarpeiden selvittämistä koskevan hankkeen, jonka tarkoituksena selvittää muun muassa sitä, miten TRACE-malli on toiminut käytännössä, ja millaisia vaikutuksia sillä on ollut pääomamarkkinoiden toimintaan, hallinnollisiin velvoitteisiin sekä suomalaisten sijoittajien asemaan. TRACE-mallin kehittämistarpeiden selvittäminen on linjassa hallitusohjelman kanssa, jossa TRACE-malli mainittiin selvitettäväksi asetettavien veromuutosten alla.

Yleisellä tasolla Verohallinto on viime aikoina nostanut verotarkastusaktiivisuuttaan, ja jopa yritysverotukseen liittyvien rikosprosessien määrä yritysten johtoa kohtaan on kasvanut. Yhä kiristyvät yritysverotuksen compliance-velvoitteet asettavat yrityksille ja niiden hallituksille merkittäviä haasteita säännösten noudattamisessa.