Verotus

Tarkistettu: 13.09.2017

Tiivistelmä

Mitä hallituksen jäsenen tulee tietää verotuksesta

Yhtiön verostrategia

Yritysten kansainvälistyvä liiketoiminta, digitalisaatio ja kiristynyt valtioiden välinen verokilpailu ovat omalta osaltaan lisänneet yritysten verosuunnittelumahdollisuuksia. Vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen valtioiden budjettivajeet sekä lisääntyvä tarve avoimuuden ja kansainvälisen tietojenvaihdon lisäämiselle ovat saaneet valtiot tiivistämään yhteistyötä verovalvonnan tehostamiseksi. Konsernien verotukselliseen ympäristöön vaikuttaa lisäksi lisääntynyt julkinen keskustelu yritysten yhteiskuntavastuusta ja verojalanjäljestä. Verotukseen liittyy merkittävä maineriski, jonka hallinnan merkitys on julkisen keskustelun seurauksena kasvanut merkittävästi. Siinä missä yritysten verostrategian keskiössä on aiemmin ollut kokonaisveroasteen hallinta, on yhteiskuntavastuun ja veroriskien hallinnan rooli merkittävästi kasvanut nykyisessä toimintaympäristössä. Hyvin suunniteltu, implementoitu ja kommunikoitu verostrategia on tärkeässä roolissa näiden tavoitteiden saavuttamisessa.

Toimivan verostrategian luominen vaatii tiivistä yhteistyötä yhtiön johdolta ja hallitukselta tai sen tarkastusvaliokunnalta. Yhtiön johto valmistelee verostrategian hallituksen linjauksen perusteella. Johdon valmistelun perusteella hallitus tekee päätöksen hyväksytystä verostrategiasta. Johto vastaa verostrategian implementoinnista sekä raportoi tästä hallitukselle. Hallituksen tehtävänä on valvoa implementointia yleistoimivaltansa puitteissa.

Optimaalinen verostrategia riippuu paljon yhtiön toimialasta ja toimintaympäristöstä. Verostrategioille voidaan verosuunnittelun intensiivisyyden perusteella tunnistaa kaksi ääripäätä: varovainen ja aktiivinen verosuunnittelu. Varovaisen verosuunnittelun strategiassa pyritään pitämään konsernin efektiivinen veroaste kokonaisuutena kohtuullisella tasolla. Lain antamia mahdollisuuksia ei välttämättä pyritä maksimoimaan, vaan tavoitteena on oikeudenmukaiseksi koettu ja kohtuullinen veronmaksu. Aktiivisessa verosuunnittelussa pyritään puolestaan minimoimaan verorasitus laillisella verosuunnitellulla hyödyntäen verolainsäädännön tulkintarajoja, mahdollisia aukkokohtia ja verokohtelun epäsymmetrioita. Aktiiviseen verosuunnitteluun liittyy myös varovaisesta verosuunnittelusta poiketen valmius riskinottoon, joka ilmenee esimerkiksi siten, ettei ratkaisuiden lainmukaisuutta aina varmisteta ennakkoratkaisuilla.

Yhtiön hallitus voi linjata yhtiön johdolle verostrategian valmistelutyössä, mihin yhtiön ja/tai konsernin verostrategia tulee tällä asteikolla asemoida ottaen huomioon hallituksen tahtotilan lisäksi ainakin yhtiön ja konsernin toimintaympäristö sekä omistajien preferenssit. Toimiala ja sidosryhmät vaikuttavat vahvasti verostrategian sisältöön. Verotukseen liittyvät maineriskit saattavat olla merkittävämpiä esimerkiksi kuluttajaliiketoiminnassa kuin yritysten välisessä liiketoiminnassa.

Verostrategian valitsemisen jälkeen on tärkeää, että strategia kommunikoidaan keskitetysti ja tehokkaasti organisaatiossa strategian kannalta relevanteille tahoille. Tehokkaalla kommunikaatiolla varmistetaan strategian toteutuminen yhtiön kaikessa toiminnassa. Yhtiön johto huolehtii verostrategian toteuttamisesta ja jalkauttamisesta.

Lopulta verostrategia konkretisoituu verosuunnittelussa, jota tyypillisesti käytetään muun muassa yritysrakenteen valitsemisessa ja muuttamisessa, yrityskaupoissa, rahoitusrakenteiden valinnassa ja muokkaamisessa sekä sukupolvenvaihdoksissa. Tapauskohtaisesti järjestelyt vaativat suunnittelua verostrategian pohjalta sekä mahdollisesti esimerkiksi ennakkoratkaisujen hakemista.

Verotuksen compliance

Kansainvälistyvän liiketoiminnan mukanaan tuomat uudet verosuunnittelumahdollisuudet sekä lisääntynyt kansainvälinen yhteistyö ovat lisänneet merkittävästi verotukseen liittyvää sääntelyä sekä verolainsäädännön yhtiöille asettamia velvollisuuksia. Verolainsäädännön noudattaminen vaatii siis entistä enemmän resursseja, jotka yhtiön johto organisoi ja joiden riittävyydestä hallitus on viime kädessä vastuussa.

Esimerkkinä lisääntyvästä sääntelystä voidaan mainita siirtohinnoitteludokumentaatiota koskevat vaatimukset ja maakohtainen raportointi, jotka voivat asettaa konserniyhtiöille uusia esimerkiksi raportointiin ja sovittujen käytäntöjen noudattamisen seurantaan liittyviä velvollisuuksia. Sääntelyn velvoitteiden täyttämiseksi konsernin ja siihen kuuluvien yhtiöiden tulee huomioida compliance-toimintojen riittävä resursointi.

Yhtiön hallituksen tehtävänä on viime kädessä huolehtia, että yhtiö pystyy täyttämään verolainsäädännön sille asettamat velvollisuudet sekä yksittäisenä yhtiönä että mahdollisesti osana konsernia. Yhtiön johdon tulee kohdistaa riittävät resurssit velvoitteiden tunnistamiseksi ja täyttämiseksi hallituksen linjausten mukaisesti. Tarvittaessa asiassa tulee turvautua ulkopuolisten asiantuntijoiden apuun. Hallituksen tulee myös varmistua, että yhtiön operatiivisen johdon raportointi verotukseen liittyvistä asioista hallituksen suuntaan on järjestetty asianmukaisesti, kattavasti ja tehokkaasti.

Verolainsäädännön velvoitteiden täyttäminen on tärkeää paitsi niiden laiminlyöntiin liittyvien sanktioiden välttämiseksi myös yhtiön ja koko konsernin maineenhallinnan kannalta. Edellä todetusti julkinen keskustelu yritysten yhteiskuntavastuusta, mukaan lukien yritysten verojalanjälki, on kasvanut merkittävästi viime vuosina.

Mitkä veroasiat ovat hallitustason asioita?

Verostrategian suunnittelun ja compliance-asioista huolehtimisen lisäksi yhtiön hallituksen tulee käsitellä monia muitakin veroasioita. Ensinnäkin yrityskauppoihin ja niiden strukturointiin liittyy tärkeitä verokysymyksiä, joista hallituksen pitäisi olla tietoinen päätöksiä tehdessään ja/tai johtoa ohjeistaessaan. Hallituksen tulee varmistua, että yrityskauppa on analysoitu huolellisesti myös veronäkökulmasta yhtiön verostrategia huomioiden. Tärkeitä verokysymyksiä voi liittyä myös esimerkiksi konsernin sisäisten rakenteiden ja rahoituksen järjestämiseen, siirtohinnoitteluun ja arvonlisäverotukseen.

Tavoitteeksi voi asettaa sen, että kaikki merkittävät veroliitännäiset asiat ovat hallituksen näkökulmasta etukäteisiä ja tietoisia valintoja, eivätkä ne tule ilmi vasta esimerkiksi yhtiöön tai johonkin sen konserniyhtiöön myöhemmin kohdistettavassa verotarkastuksessa. Järjestelyiden huolellinen suunnittelu veronäkökulmasta minimoi erilaisten sanktioiden mahdollisuuden sekä riskin yhtiön julkisuuskuvalle ja maineelle aiheutuvasta vahingosta.

Hallituksen (tai esimerkiksi hallituksen tarkistusvaliokunnan) vuosittaisen työjärjestyksen tai vuosikellon tulisi sisältää katsauksen veroasioihin, jossa varmistetaan hallitustason veroasioiden asiamukainen hoito. Hallituksen tulee varmistua siitä, että veroasioiden hoito on asianmukaisesti järjestetty, ja johdon on normaalin raportointivelvollisuutensa puitteissa informoitava hallitusta merkittävistä veroasioista myös vuosittaisen verokatsauksen ulkopuolella.

Taxation is connected with all the operations and business activities of a corporation whether it is a question of investments or transfer of company’s assets. Consequently, tax legislation and changes in it have a significant influence on the decision making of corporations. The section regarding taxation describes the basics of the Finnish tax system. The aim is to familiarise a person acting as a member of the Board of Directors especially with taxation of corporations so that the person can recognise possible tax risks relating to the company’s activities and understand the possibilities of tax planning. Tax risks may appear for example in connection with mergers and acquisitions, transfer pricing and value added taxation. With the help of sensible tax planning it is possible to avoid double taxation and minimise the company’s total effective tax rate. The section on taxation also explains the basics of the personal taxation of a person serving as a member of the Board of Directors. As a main rule, the fees of board members are treated as taxable earned income. The section describes taxation of earned income and capital income so that a person acting as a member of the Board of Directors understands how his own personal income is taxed. Other types of taxes included in the introduction are value added tax and transfer tax both of which are described briefly. The purpose of the introduction is to give a person acting as a member of the board a general overview of the different fields of taxation and therefore they are not described in detail. These issues will be discussed later on in articles providing more detailed guidelines. When the need for tax consulting arises in a company, it is recommended to consult a tax expert who can take the individual needs of the company into account.

Yhteisöjen tuloverotus Yleistä Kotimainen yhteisö on Suomessa yleisesti verovelvollinen. Verotuskäytännössä kotimaiseksi on katsottu ainoastaan yhteisö, joka on rekisteröity Suomessa tai…

Lue lisää

Jäsenille