Hallitusten valmius toimintansa monipuoliseen ja systemaattiseen arviointiin on lisääntynyt. Toimivaa johtoa kuullaan hallitusarvioinneissa aiempaa enemmän. Omistajien näkökulman esille tuominen pörssiyhtiöiden hallitustyön arvioinneissa on nimitystoimikunnan tehtävä.
Hallituksen työskentelyn arvioinnilla on kaksi keskeistä tavoitetta: hyvin tehty arviointi auttaa hallitusta lisäämään työnsä strategista vaikuttavuutta ja tehokkuutta, ja toiseksi hallituksen toiminnan arviointi antaa tietoa hallituksen rakenteen ja kokoonpanon kehittämistarpeesta sille elimelle, joka tekee yhtiökokoukselle esityksen hallituksen kokoonpanosta.
Ristiin arviointeja
Prosessina toimitusjohtajan arvioinnissa toimitusjohtaja arvioi itsensä eri osa-alueissa ja hallituksen jäsenet arvioivat toimitusjohtajan.
Hallitusten valmius on lisääntynyt toimintansa systemaattiseen ja monipuoliseen arviointiin. Yksi ilmiö tästä on, että entistä useammin ei tyydytä pelkästään hallituksen toiminnan arviointiin kokonaisuutena vaan arvioidaan myös yksittäisten hallitusjäsenten toimintaa.
Yleistyvä trendi on, että toimitusjohtaja ja mahdollisesti muukin toimiva johto arvioivat hallituksen toimintaa.
Tervetullut yleistyvä trendi on, että toimitusjohtaja ja mahdollisesti muukin toimiva johto arvioivat hallituksen toimintaa. On luontevaa, että hallituksen toimintaa arvioivat toimitusjohtajan ohella myös hallitukseen osallistuvat talousjohtaja ja sihteerinä toimiva lakiasiainjohtaja.
Läheskään kaikki hallitukset eivät pyydä toimivaa johtoa arvioimaan toimintaansa. Tähän suuntaan kannattaa kuitenkin mennä, sillä hallituksen ja toimivan johdon välinen dialogi, hyvä yhteistyö ja luottamus ovat yhtiön menestyksen kulmakiviä.
Moni hallitus tyytyy toimintansa arvioinnissa itsearvioon. Itsearvio on luonteva tapa kehittää toimintaa, mutta aika ajoin itsearviota olisi syytä täydentää ulkopuolisen tekemällä arviolla. Ulkopuolisen fasilitaattorin käyttäminen tuo hallituksen toiminnan arviointiin uutta sisältöä ja uusia lähestymistapoja sekä todellisten mielipiteiden esiin nostamiseen tarvittavaa anonymiteettiä.
Nimitystoimikuntien syytä aktivoitua
”Sitä saat, mitä mittaat” pätee myös hallitustyön arvioinneissa. Koska hallitustyön arvioinnin yksi keskeinen tavoite on hallituksen työskentelyn kehittäminen, on hallituksen puheenjohtajalla luontevasti ja oikeutetusti keskeinen rooli, millä tavalla hallitustyön arviointi suoritetaan.
Koska omistajien, hallituksen ja toimivan johdon yhteistyö, luottamus ja osaaminen ovat ratkaisevan tärkeitä yrityksen menestykselle, kannattaa osallistaa myös omistajat ja toimiva johto hallituksen toiminnan arvioinnin suunnitteluun, läpivientiin ja lopputulosten arviointiin. Omistajien edustajana pörssiyhtiöissä toimii usein nimitystoimikunta.
Olen ollut tilanteissa, joissa nimitystoimikunnan puheenjohtaja on hallitusarvioinnin tuloksia ja johtopäätöksiä läpikäytäessä hieman hämmästellyt, miksi prosessissa ja sitä kautta tuloksissa ei ole ollut niitä näkökulmia, joita hän on olettanut ja odottanut. Siinä vaiheessa ei enää voi muuta kuin todeta, että nimitystoimikuntaa olisi pitänyt kuulla, kun hallitusarvioinnin rakennetta ja prosessia suunniteltiin.
Hallitusarvion tekemisen komponentit
Hallituksen työskentelyn arvioinnin voi tehdä monella tavalla. Tyypillisesti tarkasteltavia asioita hallituksen toiminnan arvioinnissa ovat:
- hallituksen rooli strategian tekemisessä ja uudelleen arvioinnissa
- hallituksen kytkentä liiketoiminta- ja johtamiskysymyksiin
- hallituksen kokoonpano ja rakenne
- hallitustyöskentelyn prosessit
- hallitustyön dynamiikka
- puheenjohtajan toiminta
Hallituksen toiminnan arvioinnin yhteyteen on tarkoituksenmukaista yhdistää myös toimitusjohtajan arviointi. Tyypillisesti toimitusjohtajan arvioinnissa tarkasteltavia osa-alueita ovat:
- näkemys yhtiön tilasta ja kehityksen suunnasta
- strategian toimeenpanon onnistuneisuus
- yhtiön johtamisen ja johtamiskulttuurin arviointi
- riskienhallinnan taso ja kattavuus
- kommunikaatio ja yhteistyö hallituksen kanssa
