Aktivistisijoittajat – korppikotkia vai mehiläisiä?

Aktivistisijoittajat koetaan uhkaavina haaskalintuina, mutta kun katsomme tarkemmin, voimme nähdä heidät talouden hyödyllisinä pölyttäjinä.

Lokakuussa 2012 Argentiinan laivaston kolmemastoinen fregatti Libertad kaapattiin Teman satamassa Ghanassa. Taustalla oli amerikkalaisen miljardöörisijoittajan Paul Singerin Elliott Management -rahasto. Se vaati Ghanan oikeudessa laivan omistusoikeutta, koska Argentiina ei ollut suostunut sen vaatimuksiin velkojen maksusta.

Elliott Management joutui luovuttamaan laivan takaisin, mutta neljä vuotta myöhemmin Argentiina maksoi velkansa. Elliott oli ostanut Argentiinan obligaatioita murto-osalla niiden nimellishinnasta vuoden 2001 lainakriisin jälkeen. Se sai 2,4 miljardia dollaria, neljä kertaa sijoituksensa verran.

Reilu vuosi sitten Singer iski Uniperiin, samaan yhtiöön, josta Fortum on ostanut 47 prosentin osuuden. Mitä Singer aikoo tehdä Uniper-ostoksellaan? Sitä on ulkopuolisen vaikea arvioida. Toistaiseksi Elliott Management on vasta vaatinut erityistilintarkastusta Uniperin johdon toimista Fortumin ostotarjouksen ajalta.

Singerin yli 30 miljardin dollarin rahasto on vuosien varrella ollut aktiivinen eri maissa ja yhtiöissä käyttäen aggressiivisiakin strategioita. Yleensä se on iskenyt yrityksiin, jotka se on arvioinut hinnaltaan aliarvostetuiksi. Se on ajanut johdon vaihtamista, yritysrakenteen muuttamista ja omien osakkeiden ostoa. Näillä pyritään osakkeen arvon nousuun. Singeriä on kutsuttu ”korppikotkakapitalistiksi”, joka pyrkii vain lyhytaikaisiin voittoihin. Hän itse pitää rahastoaan tarpeellisena toimijana, joka auttaa markkinoita toimimaan oikein. Singeriä voisi siis kutsua myös markkinoiden mehiläiseksi, joka lisää yritystoiminnan tuottavuutta.

Kovia ja pehmeitä aktivismin keinoja

Paul Singerin, Carl Icahnin, Bill Ackmanin, David Einhornin ja Dan Loebin kaltaisten miljardöörien aktivistirahastojen toimet aiheuttavat otsikoita muissakin kuin talouslehdissä. Yleensä he vaativat omistusosuuden hankkimisen jälkeen omaa paikkaa yhtiön hallituksessa. He haluavat muuttaa yhtiön strategiaa ja/tai johdon. Usein he ajavat yrityksen jakautumista tai divisioonan myyntiä. Joskus tavoitteena on yrityksen myynti tai poistuminen pörssistä, suurempi osingonjako tai velkojen uudelleenjärjestely.

Tarvittaessa aktivistisijoittajat hyödyntävät julkisuutta tavoitteensa saavuttamisessa. Vuosina 2006–2016 yli 40 prosentissa aktivistisijoittajien hankkeista Yhdysvalloissa käytettiin hyväksi julkista kampanjaa vauhdittamaan kohdeyrityksen osien tai koko yrityksen myyntiä. Tässä keskimäärin onnistuttiin: aktivistisijoittajien kohdeyritykset tulivat myydyiksi neljä kertaa todennäköisemmin kuin keskimääräinen yritys.

Viime vuosina Suomessakin on julkisuudessa ollut esillä ruotsalainen Christer Gardell, joka sijoitusyhtiönsä Cevian Capitalin kautta on ollut mukana aktiivisesti Metsossa ja Tiedossa. Gardellin uusin kohde on Nordea, jonka nimitysvaliokuntaan hänet valittiin hänen ostettua muutaman prosentin osuuden yhtiöstä. Konsulttitaustainen Gardell tunnetaan yhtiöihin perehtyvänä, hyvin käyttäytyvänä ammattilaisena, joka hallitukseen päästyään pyrkii tarvittaessa järjestelemään yritysrakenteita tehokkaammiksi. Hän ei vastaa julkisuuden stereotypiaa aggressiivisesta aktivistista.

Julkisuudessa aktivistisijoittajina esiintyvien vaatimukset ovat yleensä kovia (hard activism). Vähemmälle huomiolle jäävät toisella tavalla aktiiviset sijoittajat, jotka pyrkivät vaikuttamaan yrityksen toimintaan pehmeillä (soft) keinoilla tavoitteenaan esimerkiksi muuttaa yrityksen governance-käytäntöjä tai suhtautumista kestävään kehitykseen.

Mehiläinen on hyötyeläin

Aktivistisijoittajien tulo yritykseen nostaa osakekurssia. Akateemisten tutkimusten mukaan myös pitkän aikavälin vaikutukset ovat pääsääntöisesti positiivisia. Myös muut osakkeenomistajat kuin aktivistit siis keskimäärin hyötyvät. Aktivistien toiminta ei silti välttämättä miellytä yritysjohtoa ja velkojia.

Aktivistisijoittajien vaikutus lienee suurin ennakoivasti. Jokaisen julkisesti noteeratun yrityksen pitää ajatella rakennettaan ja toimintaansa siltä varalta, että jonain päivänä omistajaksi voi ilmaantua aktivistisijoittaja vaatimuksineen.

Miten aktivistin hyökkäykseltä voi suojautua? Katso yritystäsi aktivistisijoittajan silmin. Varmista, että yritys toimii tehokkaasti. Kokoa uskottava hallitus, joka koostuu ulkopuolisista asiantuntijoista. Kommunikoi yrityksen strategia selvästi. Mieti, tuottaako yrityksen rakenne lisäarvoa.

Mehiläinen pistää silloin tällöin. Yksi pistos ei kuitenkaan ole vaarallinen, ellet ole allerginen. Mehiläisistä on paljon hyötyä, sillä mehiläispölytys lisää monien viljelykasvien sadon määrää ja laatua. Pölytyksen arvo on moninkertainen mehiläisten tuottaman hunajan arvoon verrattuna. Samoin talouselämän mehiläisten eli aktivistisijoittajien arvo on suurempi kuin niiden yksittäisten transaktioiden tuottama arvonlisä.

Tämä teksti on tiivistelmä artikkelista, joka julkaistaan Boardview-lehden numerossa 1/2019 kesäkuussa.