Vastuullisuus – tai sen puute – vaikuttaa yhä ratkaisevammin institutionaalisten sijoittajien sijoituspäätöksiin. Mitä sijoittajat odottavat kohdeyritysten hallituksilta?
Vastuullinen sijoittaminen on kasvanut maailmalla räjähdysmäisesti. Kestävän sijoittamisen edelläkävijöiksi ovat nousseet globaalisti toimivat institutionaaliset sijoittajat. Yksi edelläkävijöistä on noin 46 miljardin euron eläkevarojen sijoittamisesta vastaava Ilmarinen.
”Vastuullisuus on meille ensisijaisesti riskienhallintaa. Näemme kestävästi toimivat yritykset pitkällä tähtäimellä parhaiksi sijoituskohteiksi”, kiteyttää sijoitusjohtaja Mikko Mursula.
Ilmarisella salkunhoitajat arvioivat yrityksiä kansainvälisten vastuullisuusnormien sekä omien vastuullisuusluokitusten perusteella.
”Vastuullisuutta arvioidaan jokaisen sijoituspäätöksen kohdalla. Salkunhoitajillamme on käytössään luokitukset yli 3 500 globaalista yrityksestä. Niistä reilulla 400 yrityksellä on alhainen luokitus, mikä vaatii erillisen sijoitusluvan tai lisäselvityksiä”, Mursula taustoittaa.
Ilmarinen, kuten jo toistasataa maailman suurinta sijoittajaa, sulkee yrityksiä myös kokonaan sijoitustoimintansa ulkopuolelle. Listalta löytyy muun muassa tupakkayhtiöitä sekä kivihiilestä riippuvaisia yhtiöitä.
Lähtökohtana kyvykäs hallitus
Ilmarinen pyrkii seuraamaan sijoituskohteidensa vastuullisuutta muun muassa yritysjohdon kanssa käydyn dialogin sekä yhtiökokousten kautta. Osa aktiivista omistajuutta on hallitusten nimitysprosesseihin osallistuminen.
”Pyrimme vaikuttamaan siihen, että yrityksiin syntyy diversiteetin kautta kyvykkäitä hallituksia. Kaiken pitäisi lähteä siitä, että vastuullisuus ja arvot ovat osa strategiaa ja tekeminen on pitkäjänteistä”, Mursula määrittelee.
Sijoitusjohtajan mukaan sijoittajat arvostavat hallituksen kykyä nähdä vastuullisuusasioissa riskien lisäksi mahdollisuuksia. Lisäarvoa tuo myös yrityksen strateginen ketteryys, joka mahdollistaa tarttumisen esimerkiksi ilmastonmuutoksen ratkaisuun liittyviin bisnesmahdollisuuksiin.
Vastuullisuusnormit haltuun
Sijoitusjohtajan mukaan ESG-tematiikkaan liittyvät rikkeet, kuten työntekijöiden epätasa-arvoinen kohtelu, saa julkisuudessa helposti isot mittasuhteet – ja loppukädessä niistä vastaa hallitus.
”On tärkeää, että hallitus on perillä kansainvälisistä vastuullisuusnormeista ja tiedostaa oman yhtiön mahdolliset riskitekijät – ja myös pyrkii vaikuttamaan niihin ennaltaehkäisevästi”.
Mursula kehottaa hallituksia seuraamaan EU:n kestävän kehityksen rahoitushanketta ja siitä syntyviä päätöksiä. Kansainvälisten sijoittajien painotuksista pysyy parhaiten selvillä seuraamalla isoja ja vastuullisia sijoittajia sekä esimerkiksi äänestyspalveluntarjoaja ISS:n ohjeita ja tulkintatapoja.
Raportoinnissa laatu korvaa määrän
Yrityksen vastuullisuus konkretisoituu sijoittajalle ensisijaisesti vastuullisuusraportoinnin kautta.
”Tärkeintä on keskittyä raportoinnissa omaa toimialaa koskeviin olennaisimpiin asioihin. Satasivuisia raportteja ei ehdi sijoittajakaan lukea”, Mursula painottaa.
Yhtenäisen laskenta- tai raportointitavan puuttuessa yritykset ovat ryhtyneet hyödyntämään muun muassa YK:n valtioita varten luomia globaalien ongelmien ratkaisutavoitteita (SDG) oman toimintansa mittaamisessa.
”Lähes kaikilla yrityksillä on kosketuspinta YK:n luomiin tavoitteisiin, vaikka painotukset ovatkin erilaisia. Näiden tavoitteiden integrointi omaan toimintaan ja saavutettujen tulosten raportointi on yksi hyvä keino jakaa tietoa yrityksen yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta.”
Teksti: Kaisa Ihalainen
Lue pidempi versio tästä Mikko Mursulan haastattelusta Boardview-lehden numerosta 1/2019.