Pekka Vauramo: ”On tärkeää hyödyntää momentum, joka sysää integraation liikkeelle”

Metso Outotecin toimitusjohtajan Pekka Vauramon mukaan omistaja-arvoa kasvattavan yritysfuusion avaintekijät ovat hyvä ennakkosuunnittelu, nopeat johtajanimitykset ja asiakaslähtöinen tiedottaminen. Mutta milloin integraatio on valmis?

Metson Minerals-liiketoiminnan ja Outotecin fuusio synnytti 1.7.2020 mineraalialalle uuden globaalin suuryrityksen, Metso Outotecin.

Jo ensimmäisessä, heinäkuussa 2019 julkaistussa fuusiotiedotteessa paljastettiin uuden yhtiön toimitusjohtajan ja varatoimitusjohtajien nimet. Nyt reilut kaksi vuotta myöhemmin toimitusjohtaja Vauramo pitää johdon nopeaa nimeämistä prosessin kannalta keskeisenä asiana.

”Kun yhdistymisjärjestelyt olivat niin monimutkaiset, oli tärkeää, että tietyillä henkilöillä oli valta tehdä päätöksiä ja ajaa yhtiön etua jo suunnitteluvaiheessa”, Vauramo taustoittaa.

Myös keväällä 2020 puhjennut koronapandemia vauhditti organisaation luomista. Matkustaminen maiden välillä loppui ja asioita voitiin edistää virtuaalisesti.

Yhdessä tekeminen avainasemassa

Vauramon mukaan tärkein tekijä onnistuneessa integraatiossa oli huolella tehty ennakkosuunnittelu.

Integraatiosuunnitelmaan listattiin 400–500 toimenpidettä, jotka kommunikoitiin hallitusten kanssa. Sen jälkeen rakennettiin toimintamallit, nimettiin ja koulutettiin ihmiset – ja luotiin kontrollijärjestelmä toimenpiteiden seurantaan.

Ennen tätä käynnistettiin yrityskulttuureihin keskittyvä selvitystyö, jossa pyrittiin löytämään paitsi yrityksiä yhdistäviä ennen kaikkea niitä erottavia tekijöitä. Selvisi, että yritysten kulttuurit ja arvot olivat hyvin samanlaiset, mutta niiden DNA:t erosivat toisistaan.

”Outotecissä tehtiin asiakaskohtaista projektibisnestä ja Metsossa pitkäjänteistä ja skaalautuvaa tuotekehitystä. On ollut yllättävän iso muutos etsiä ja luoda kummankin vahvuuksia yhdistäviä ja tukevia toimintamalleja,” Vauramo sanoo.

Siirtymähallitus takasi tietotaidon säilymisen

Metso Outoteciin valittiin ensimmäiseksi vuodeksi kymmenhenkinen integraatioajan hallitus.

”Halusimme hallitukseen riittävästi mandaattia kummaltakin puolelta, jotta pystyimme hyödyntämään kumpaankin yritykseen kertyneen tieto- ja kokemuspohjan. Erityisesti hallituksen talousosaamisella oli integraatiovaiheessa iso merkitys”, Vauramo tarkentaa.

Toimitusjohtaja korostaa integraatioprosessissa oikean momentumin hyödyntämistä. Metso Outotecissä yhdistymispäivälle tehtiin tarkka tuntikohtainen suunnitelma.

”Ensimmäisenä päivänä yrityksen nimi vaihtuu ja mediassa saadaan palstatilaa – silloin on paras hetki sysätä prosessit liikkeelle. Yhtä tärkeää on seurata, miltä ulostulo näyttää ulkoapäin ja miten henkilöstö reagoi.”

Milloin integraatio on valmis?

Koronapandemia toi Vauramon mukaan eniten haasteita henkilöstön väliseen tiedonkulkuun ja sosiaalisten suhteiden muodostumiseen. Henkilöstön tuntemuksia seurataan yhä kvartaaleittain tehtävällä kyselyllä, joka mahdollistaa porautumisen yksittäisen paikkakunnan tai organisaation asioihin. Tarkalla seurannalla ja nopealla reagoinnilla pyritään varmistamaan myös alan syväosaajien talossa pysyminen.

Mutta milloin Metso Outotecin integraatioprosessi on valmis?

”Teknisesti silloin, kun luvatut synergiaedut on saatu kasaan. Ihan oikeasti vasta sitten, kun yhdessä on saatu aikaan jotain sellaista, mitä kumpikaan yritys ei olisi pystynyt luomaan yksinään”, Vauramo määrittelee.

 

Teksti: Kaisa Ihalainen

Haastattelun laajempi versio on julkaistu Boardview-lehdessä 2/2021.