Yritykset ovat itse nostaneet sidosryhmät strategiatyönsä keskiöön ja samalla avanneet ovensa kritiikille. Vaikka paine ei aina tunnu hyvältä, hallituksen jäsen voi olla tyytyväinen tilanteeseen, jossa ulkopuoliset haastavat toimintaa.
Sidosryhmien paine yrityksiä ja niiden hallituksia kohtaan ei ole uusi ilmiö. Viime vuosina paine on kuitenkin tuntunut kasvavan, ja samalla siitä on tullut julkisempaa kuin koskaan aiemmin. Paineen kasvusta olisi helppo syyttää ulkoisia tekijöitä. Sosiaalisessa mediassa yksittäinen kansalainen voi nostaa esiin epäkohtia ja tehdä dialogista välittömästi julkista. Media rakastaa tunnetusti vastakkainasettelua ja ”Daavid ja Goljat” -ilmiötä. Yhteiskunnallista keskustelua on helpompaa käydä nostamalla esiin konkreettisia esimerkkejä, vaikkapa yksittäisten yritysten kautta.
Ulkoiset tekijät lisäävät painetta vain osittain. Ja ne ovat itse asiassa enemmänkin seuraus kuin syy. Oikeat syyt löytyvät yritysten ja hallitusten muuttuneesta suhtautumisesta sidosryhmiin.
Sidosryhmien paineen kasvu on yritysten omaa syytä. Tai oikeammin ansiota.
Yritykset nostavat sidosryhmät keskiöön…
Sidosryhmien kuuntelu ei ole hallituksille uusi asia. Perinteisessä ajattelussa omistajan ääntä on kuultu herkästi, onhan yrityksen tehtävänä tuottaa osakkeenomistajilleen voittoa. Sidosryhmäteoria (stakeholder theory tai stakeholder capitalism) on kuitenkin nostanut vahvasti päätään ja tuonut sidosryhmät laajemmin yritysten strategioiden ytimiin ja hallitusten pöydille.
Sidosryhmäteorian pääperiaate on, että pelkän lyhyen tähtäimen voitontavoittelun sijasta yritysten tehtävänä on luoda pidempiaikaista arvoa ottamalla huomioon kaikkien sidosryhmiensä sekä ympäröivän yhteiskunnan tarpeet1. Tämä vaatii sidosryhmien tarkkaa kuuntelua, joten sidosryhmäteorian mukaan toimivat hallitukset nostavat omasta aloitteestaan sidosryhmät strategiatyönsä keskiöön.
Vastuullisuudessa sidosryhmien merkitys on suuri. Useat yritykset perustavat vastuullisuusperiaatteensa olennaisuusanalyysiin, jossa määritellään vastuullisuuden olennaisimmat teemat ja toimenpiteet. Olennaisuusanalyysiin kuuluu tärkeänä osana sidosryhmien näkemysten kartoitus, ja se on usein työn pohja sekä ensimmäinen vaihe.
Sidosryhmäteorian mukaan toimiminen sekä vastuullisuuden olennaisuusanalyysi ovat avanneet sidosryhmille aiempaa enemmän ovia hallitusten pöytiin. On siis luonnollista, että lisääntyneen dialogin myötä sidosryhmät seuraavat annettuja lupauksia ja niiden toteutumista sekä korottavat ääntään, jollei edistystä tapahdu toivotulla tavalla.
… ja nostavat rimaa omalla toiminnallaan
Yritysten visioissa, missioissa ja olemassaolon tarkoituksissa ei enää haluta tarjota parasta palvelua asiakkaille tai mullistaa toimialaa. Nyt halutaan muuttaa maailmaa tai olla ajamassa muutosta kohti kestävämpää yhteiskuntaa. Erityisesti nuorempia kuluttajia ja osaajia tavoitellaan kertomalla yhteiskunnan tasolla ajettavista muutoksista.
Myös politiikassa on otettu yrityksiä entistä enemmän mukaan etsimään ratkaisuja. Esimerkiksi teollisuutta on pyydetty miettimään omia tiekarttojaan osana Suomen hiilineutraaliussuunnitelmaa. Lokakuun 2021 alussa vihreiden puheenjohtajan sijaiseksi valittu kansanedustaja Iiris Suomela totesikin: ”Nyt on tullut sellainen hetki, että elinkeinoelämän suunta on sama kuin meidän suunta.”2 Yritysmaailmalla on hyvä mahdollisuus olla positiivinen voima ja kirittäjä politiikan suuntaan.
Yritykset nähdään siis toiveidensa mukaisesti edelläkävijöinä ja tulevaisuuden ratkaisujen tarjoajina. Samalla sidosryhmien joukossa on saatu positiivisia kokemuksia siitä, että yritykset todella vastaavat paineeseen. On myös huomattu, että monessa asiassa yritykset liikkuvat politiikkaa nopeammin.
Hallitukset haluavat näyttää sidosryhmilleen, että niillä on halua ja valtaa muuttaa maailmaa. Suuria lupauksia seuraavat suuret odotukset.
Kasvava paine osoittaa työn merkityksellisyyden
Sidosryhmien kasvavat vaatimukset eivät tietenkään tunnu aina mukavilta. Erityisesti, jos vaatimuksia esitetään julkisuudessa ja luodaan siten painetta sekä toimivalle johdolle että hallitukselle. Samoin hallituksissa saattaa tuntua siltä, että paine kohdistuu niihin yrityksiin, joilla on asiat pääasiassa hyvin ja jotka ovat jo tehneet paljon esimerkiksi vastuullisuuden eteen.
Kasvavassa paineessa on kirkas hopeinen reunus. Kun nopeasti muuttuvassa maailmassa sidosryhmät tuovat heikkoja signaaleja eteen hopealautasella, on hallitusten helpompaa olla etulinjassa niihin tarttumassa. Lisäksi sidosryhmien kuuntelu ja pitkän aikavälin arvoon keskittyminen tuottaa myös hyvää taloudellista menestystä.
McKinsey Global Instituten tekemässä tutkimuksessa kävi ilmi, että yhtiöt, joilla on toiminnassaan sidosryhmäteorian mukainen pitkän aikavälin perspektiivi, menestyivät verrokkejaan paremmin niin tuloksessa, myynnissä, investoinneissa kuin työvoiman kasvussa3. Toisessa McKinseyn tekemässä tutkimuksessa puolestaan selvisi, että yritykset, joilla on vahvat ESG-standardit, saavuttivat parempia tuloksia ja luottoluokituksia4.
Sidosryhmät voivat olla kritiikissään ärsyttäviä, mutta vielä pahempaa on se, jos kukaan ei haasta ja pakota näkemään asioita toisin. On monin tavoin helpompaa istua hallituksessa, josta kukaan ulkopuolinen ei ole kiinnostunut. Mutta mikäli haluaa, että omalla ja edustamansa yhtiön työllä sekä kasvatetaan omistaja-arvoa että vaikutetaan ympäröivään yhteiskuntaan ja maailmaan, kannattaa sidosryhmien paineesta nauttia. Se osoittaa, että tekemälläsi työllä on merkitystä.
Lähteet
- https://www.weforum.org/agenda/2021/01/klaus-schwab-on-what-is-stakeholder-capitalism-history-relevance/
- https://www.hs.fi/politiikka/art-2000008300413.html
- https://www.mckinsey.com/featured-insights/long-term-capitalism/where-companies-with-a-long-term-view-outperform-their-peers
- https://www.mckinsey.com/business-functions/strategy-and-corporate-finance/our-insights/five-ways-that-esg-creates-value
Tämä on tiivistetty versio artikkelista, joka on julkaistu Boardview 2/2021 -lehdessä.
Kuvitus: Jussi Kaakinen
