Ilmastokriisin torjunnan liikkeelle sysäämät kestävän kehityksen muutosvoimat vaikuttavat yritysten toimintaympäristöön jo lähitulevaisuudessa. Viimeistään nyt yritysten hallitusten ja johdon on aika pohtia, kuinka tulevat muutokset vaikuttavat yrityksen liiketoimintaan. Pohdinnan voi aloittaa tähän artikkeliin koostetusta kahdeksasta näkökulmasta.
1. Kestävän kehityksen vaatimukset koko liiketoiminnalle ymmärrettävä paremmin
Uusin IPCC:n raportti jäi Ukrainan traagisten tapahtumien varjoon, mutta sen karua sanomaa ei tule jättää huomioimatta. Olemme jälleen kerran tilanteessa, jossa hälytyskellojen tulisi soida.
FIBSin joulukuussa 2021 julkistama laaja yritysvastuututkimus osoittaa kuitenkin, että yritykset näkevät vastuullisuuden edelleen lähinnä mahdollisuutena kasvattaa mainettaan, brändinsä arvoa sekä myyntiään.
Hallituksissa olisikin syytä viimeistään nyt analysoida vastuullisuuden käsitettä aikaisempaa laajemmin ja ymmärtää kuinka kestävään kehitykseen kytkeytyvät megatrendit tulevat vaikuttamaan koko liiketoimintaan.
2. Katse kauemmaksi tulevaisuuteen yli kvartaalitalouden
Kestävän kehityksen vaatimat muutokset tulevat vaikuttamaan toimintaympäristöömme monin tavoin. Kuinka monessa yrityksessä mietitään riittävästi riskien ja viestinnän ohella innovaatioita, jotka tarjoavat ratkaisuja kestävän kehityksen turvaamiseksi sekä uusia mahdollisuuksia liiketoiminnalle? Katse onkin nyt siirrettävä kvartaalitaloudesta paljon kauemmaksi tulevaisuuteen ja ymmärrettävä tulevia disruptioita erilaisten skenaarioiden valossa.
3. Kiristyvä lainsäädäntö muutosten vauhdittajana
Kestävään kehitykseen ja vastuulliseen toimintaan liittyvää kehitystä vauhdittaa myös jo olemassa oleva ja kehitteillä oleva ESG-regulaatio. Regulaatiokehityksen merkittävimpänä kiihdyttäjänä on EU:n kestävän rahoituksen viitekehys, jonka pyrkimyksenä on ohjata rahoitusmarkkinoita edistämään kestävän kehityksen tavoitteita. Nämä uudet vaatimukset tulevat vaikuttamaan yhä useamman yrityksen liiketoimintaan ja viimeistään tässä vaiheessa ohjaamaan yrityksiä yhä voimakkaammin innovoimaan kestävän kehityksen ratkaisuja.
4. EU-taksonomia tukee pääomien kohdentamista kestäviin kohteisiin
Ehkä konkreettisin esimerkki uudenlaisesta regulaatiosta on EU-taksonomia eli EU:n kestävän rahoituksen luokittelujärjestelmä. Sen tarkoituksena on luoda EU:n laajuinen, yhteinen luokittelujärjestelmä sille, miten eri rahoitus- ja investointikohteet voidaan katsoa kestäviksi.
Odotus on, että taksonomia luo varmuutta markkinoille ja suojaa sijoittajia viherpesulta sekä auttaa yhtiöitä suunnittelemaan vihreää siirtymää. EU-taksonomia on saanut monen yhtiön jo ajattelemaan, miten omaa tekemistä pitää kehittää, jotta liiketoiminta on jatkossa taksonomian mukaista.
5. Raportoinnista entistä läpinäkyvämpää ja vertailukelpoisempaa
EU-komission ehdotus uudesta kestävyysraportointidirektiivistä (CSRD) julkaistiin huhtikuussa 2021. Uuden direktiivin avulla pyritään tekemään yritysten kestävyysraportoinnista johdonmukaisempaa, jotta sidosryhmät voivat saada vertailukelpoisia ja luotettavia kestävyystietoja.
Uudet raportointivelvoitteet tulevat koskemaan aiempaa laajempaa yritysten joukkoa, sillä ne velvoittavat suuret, yli 250 henkilöä työllistävät yritykset antamaan selvityksen muista kuin taloudellisista tiedoista osana yhtiön toimintakertomusta.
Jotta kestävyysasioista voidaan julkisesti raportoida, edellyttää se aitoa kestävän kehityksen toteuttamista osana liiketoimintaa ja todellisia tekoja. Päälle liimattu, maineen ja brändin kohottamiseksi tarkoitettu viestintä ei täytä regulaation mukaista raportointia.
6. Teknologia ja innovaatiot ratkaisevassa roolissa
Kansainväliset sopimukset, kiristyvä regulaatio sekä paineet sidosryhmiltä voivat omalta osaltaan vauhdittaa tarvittavaa muutosta. Nämä eivät kuitenkaan yksin riitä, koska suorat vaikutukset tulevat näkymään aivan liian hitaasti. Juoksemme jo nyt kilpaa ajan kanssa. Tämän vuoksi tarvitsemme uusia teknologisia ratkaisuja, jotka ovat globaalisti skaalattavissa sekä kaupallistettavissa mahdollisimman nopeasti. Toisin sanoen teknologia ja innovaatiot voivat viedä meidät kestävän kehityksen polulle markkinatalouden mekanismeja käyttäen.
7. Keskeisten sidosryhmien odotukset muuttuneet
Ehkä silmämme ovat olleet suljettuina tai olemme kääntäneet katseemme tietoisesti muualle. Nyt se aika on ohi. Kestävän kehityksen regulaatio ja kasvaneet raportointivaatimuksen sekä sidosryhmien tietoisuuden lisääntyminen ilmastomuutoksesta ja kestävästä liiketoiminnasta pakottavat yritykset kohdistamaan huomionsa ilmastomuutokseen – sen torjuntaan ja hillitsemiseen.
8. Think Big!
Tarvitsemme uusia teknologioita, tulevaisuuden uskoa ja visionäärisiä johtajia, joille mikään ei näyttäydy mahdottomana. Elon Musk, jonka useaan aikaisempaan hankkeeseen kuten Teslaan tai Starlinkiin on moni suhtautunut alkuun epäillen, on asettanut päämääräkseen luoda edellytykset Marsin asuttamiselle. Tärkeää tässä ei ole, kuinka realistisena tämä tavoite nähdään, vaan kuinka kunnianhimoinen ja jopa hullunrohkea se on. Tällaista rohkeutta ja riskinottokykyä tarvitsemme, jotta yritykset voisivat ottaa entistä keskeisemmän roolin kestävän kehityksen ratkaisuissa.
Laajempi versio tästä artikkelista on julkaistu Boardview-lehden numerossa 1/2022.
