Yritysten vahvuudet ja liiketoiminnan painopisteet vaihtelevat, mutta usein päämääräksi tarkentuu kasvuun perustuva arvonluonti. Suomen talouden reaalikasvu on kuitenkin polkenut paikallaan jo 15 vuotta, mikä kielii yritysten haasteista kasvustrategioiden ja toiminnan yhteensovittamisessa.
Etenkin listaamattomissa yrityksissä kasvustrategia voi jäädä toteutumatta, vaikka johdolla ja hallituksella kasvuhaluja periaatteessa olisikin. Myös omistajien luoma paine voi olla turhan vaatimaton. Siispä listaamattomien yritysten hallitusten tulisi pureutua siihen, miksi kasvustrategia tarvitaan, miten toimintaympäristön muutosta seurataan ja mitä strategian määrittelyssä pitää huomioida.
Miksi kasvustrategia?
Hallituksen päätökset vaikuttavat ratkaisevasti yrityksen liiketoiminnan tuloksellisuuteen. Hallituksen tulisi tuntea yhtiön liiketoiminta läpikotaisin sekä pysyä ajan tasalla toimintaympäristön muutoksista ja niiden tarjoamista mahdollisuuksista kasvulle. Erityisesti yrityksen arvoketjun ymmärtäminen antaa herätteitä muutostarpeille kasvun varmistamiseksi.
Kasvua strategisesti tavoitteleva yritys on houkutteleva kohde eri sidosryhmille.
Kasvua strategisesti tavoitteleva yritys on houkutteleva kohde eri sidosryhmille, kuten sijoittajille ja rahoittajille. Pelkkä liikevaihdon kasvu ei kuitenkaan automaattisesti takaa arvoa omistajille, vaan kasvustrategialla tulee olla selkeä yhteys arvonluontiin. Arvon luominen on usein yrityksen omistajien tahto, ja heidän halunsa ja kykynsä investoida tulevaisuuteen ovatkin keskeisiä kasvun ajureita.
Yksityisomisteisilla kasvuyrityksillä on merkittävä rooli talouskasvun rakentamisessa ja työpaikkojen luomisessa. Suomalaisyritysten kasvu myös parantaa Suomen kilpailukykyä ja houkuttelevuutta maailmalla vaikuttaen samalla suotuisasti Suomelle elintärkeään vientiin.
Kasvustrategioissa on valinnan varaa
On olemassa useita erilaisia lähestymistapoja kasvun tavoitteluun. Eräs yleisimmistä on suuruuden ja laajuuden ekonomian strategia, jossa yritys pyrkii kustannuksia madaltamalla tuottamaan enemmän. Näin yritys pyrkii skaalaetuihin ja kustannustehokkuuteen, mikä tuottaa taloudellista kasvua.
Uusien markkinoiden ja aseman vahvistamisen strategialla yritys puolestaan pyrkii joko uusille, vähemmän kilpailluille markkinoille tai vahvistamaan omaa asemaansa tutuilla markkinoilla. Toisaalta yritys voi tähdätä asiakassegmenttinsä laajentamiseen, jolloin kasvua syntyy suuremman kohderyhmän ja kulutusvolyymin kautta.
Uuden liiketoiminnan, tuotteiden ja palveluiden strategia puolestaan luo kasvua teknologian nopean kehityksen luomien mahdollisuuksien kautta. Esimerkiksi digitalisaatiota voi hyödyntää liiketoiminnan ja tarjotun palvelun sujuvoittamiseen tai tuotteen parantamiseen. Myös data- ja alustapohjaisen liiketoiminnan strategialla yritys valjastaa analytiikan käyttöönsä ja siirtyy tiedolla johtamisen liiketoimintamalliin, jonka avulla se pystyy ennakoimaan tuottoa paremmin, optimoimaan kasvun kannalta oleellisia toimintoja sekä skaalautumaan nopeammin.
Eksponentiaalisen kasvun strategiassa yrityksen liiketoiminta perustuu jo lähtökohdiltaan digi- ja alustapohjaiseen liiketoimintaan, ja tarjottu tuote tai palvelu on niin houkutteleva, että yritys saa nopeasti uusia käyttäjiä ja tuottoa.
Myös sisäisen kasvun strategia on useille yrityksille houkutteleva. Tämä perinteisempi, hitaamman kehityksen strategia tuottaa kasvua asiantuntijuuden kautta. Siinä yrityksen henkilöstö on avainasemassa, sillä myytävä palvelu on heidän asiantuntijuutensa.
Huomioitavaa ennen strategian valintaa
Strategian on tärkeää sopia yrityksen toimintaan. Hallituksen tulee rakentaa strategia yrityksen ydinosaamisen varaan ja selkeästi määritellä, missä ollaan mukana ja missä ei. Myös liiketoiminnan haasteet, kilpailijoista erottautumisen keinot ja yrityksen kilpailukyky on hyvä arvioida ennen strategian valintaa.
Hallituksen tulee rakentaa strategia yrityksen ydinosaamisen varaan.
Strategian valinnassa hallituksen tulee ottaa huomioon, keskitetäänkö yrityksen tarjonta pienemmälle joukolle vai tavoitellaanko kustannusten suhteen edelläkävijyyttä, jolloin yritys tuottaa matalalla kustannuksella tuotteita tai palveluita suurelle yleisölle. Suuri yleisö on yleensä ostovoimainen ja helpommin tyydytettävissä, mutta kilpailu on kovaa. Pienempään joukkoon tähdättäessä on varmistettava, että joukolla on maksukykyä yrityksen tuotteisiin tai palveluihin ja että sopiva markkinarako tuotteille on olemassa.
Strategiavalintaan vaikuttaa myös yrityksen omistajien kunnianhimo. Kunnianhimo ja kasvustrategia on linjattava yhteen ja tasapainotettava keskenään, jotta kasvumatka onnistuu. Parhaassa tapauksessa yrityksen johto pystyy tuomaan kasvustrategisia vaihtoehtoja omistajien arvioitavaksi ja päätettäväksi.
Hallituksen tulee myös pitää mielessä, että digitalisaation aikakaudella kasvu vaatii yritykseltä reagointikykyä, voimavaroja muutokseen ja uudistumiseen sekä jatkuvaa innovointia. Skaalautumiskyky on ensisijaisessa asemassa, ja yrityksen teknologia-arkkitehtuurin tuntemuksesta on hyötyä hallituksen päätöksissä. Myös joustavuus ja mukautumiskyky erilaisiin toimintaympäristön muutoksiin, jopa disruptioon, ovat tärkeitä valttikortteja.
Lopulta rohkeus ratkaisee
Onnistunut kasvu edellyttää, että hallitus ymmärtää yrityksen vahvuudet sekä liiketoiminnan ja toimintaympäristön erityispiirteet ja valitsee niihin sopivan kasvustrategian. Joskus kasvun aikaansaaminen vaatii yrityksen hallituksen työskentelytapojen tai kokoonpanon muutosta. Hallitus hyötyy monipuolisista, toisiaan täydentävistä taustoista tulevista henkilöistä sekä erilaisten näkemysten esiin tuomisesta erityisesti kasvuun ja kansainvälisyyteen liittyen. Rohkeus ja riskinottokyky ovat lopulta avainasemassa, sillä niitä hallitukselta tarvitaan kasvustrategian valitsemisessa, soveltamisessa ja menestyksekkäässä toteuttamisessa.
Tämä kirjoitus on tiivistetty versio arttikkelista, joka julkaistaan Boardview-lehden numerossa 2/2024 joulukuussa.
