Kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministerin mukaan epävarma maailmantilanne on yrityksille myös suuri mahdollisuus. ”Globaalit riskit ja valtioiden massiivinen elvytys voivat avata suomalaisille vientiyrityksille uusia liiketoimintamahdollisuuksia.”
Globaalin koronapandemian, poliittisten jännitteiden sekä ilmastokriisin synnyttämä epävarmuus on luonut markkinoille erikoisen tilanteen. Samaan aikaan kun moni suomalainen vientiyritys kamppailee olemassaolostaan, valtiot tekevät miljardiluokan elvytystoimia ja uusia markkinoita avautuu eri puolille maailmaa.
Maailmantalouden uskotaan nousevan Kiinan ja Aasian johdolla, mutta ministeri Ville Skinnarin mukaan asia ei ole niin yksinkertainen.
”Kaikkien muidenkin maiden vientiyritysten katse on tiukasti suurimmissa markkina-alueissa Kiinassa ja Yhdysvalloissa, mutta ovia voi avautua ketterille muuallakin. Kriisistä nousun alussa on keskeisintä tajuta, mitkä maat ja maanosat alkavat nousta jaloilleen ja missä järjestyksessä kehitys tapahtuu.”
Kysyntää globaaleille kokonaisratkaisuille
Kun rajoituksia aletaan purkaa, kilpailussa pärjäävät ministerin mukaan ne yritykset, jotka ovat oikeaan aikaan oikeassa paikassa – ja pystyvät tarjoamaan globaaleja kokonaisratkaisuja.
”Julkiset hankinnat ovat koronasta toipumisessa isossa roolissa, joten käyntiin voi lähteä valtavia digi-, energia- ja infrahankkeita. Yrityksissä on tärkeää tunnistaa nämä hankkeet ja verkostoitua sellaisten toimijoiden kanssa, jotka voivat yhdessä tarjota ratkaisuja ja rakentaa tarjouksia”, Skinnari sanoo.
Kasvun kärjet – kiertotalous, energiateknologia ja 5G
Kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari
Ministerin mukaan uusia mahdollisuuksia avautuu etenkin kiertotaloudessa ja energia-alalla.
”Pariisin sopimuksen edellyttämät toimet ja teknologioiden nopea kehitys tulevat kasvattamaan energiateknologiamarkkinoita seuraavan 30 vuoden aikana. Vihreässä siirtymässä eli energiateknologian, kierto- ja biotalouden sekä sähköisen liikenteen markkinassa on valtava kasvupotentiaali.”
Skinnari nostaa esiin myös digitaalisen talouden merkityksen.
”5G-teknologia mahdollistaa arvoketjujen moninaistumisen ja verkottumisen ja siten markkinoiden koon kasvun ja uusien liiketoimintamallien syntymisen. Suurin rahallinen hyöty 5G:stä tulee teollisuuden ratkaisuista energiasektorille ja älykaupungeille.”
Tavoitteena viennin monipuolistaminen
Skinnarin mukaan Suomi tavoittelee markkinoiden uusjaossa elinkeinorakenteen monipuolistamista.
”Leveämmillä hartioilla on helpompi selvitä kriiseistä. Suomen taloudellinen suorituskyky edellyttää osaavaa työvoimaa ja pääomaa. Koulutustasomme on pudonnut ja meidän on syytä olla huolissamme myös innovaatiokoneemme nykykunnosta. Suomen vienti lepää nyt liikaa suurten yritysten varassa.”
”Suomen vienti lepää nyt liikaa suurten yritysten varassa.”
Kehityskulku näkyy myös tilastoissa. Suomessa viennin ja tuonnin osuus oli vuoden 2019 BKT:sta 40 prosenttia, kun se oli esimerkiksi Hollannissa ja Belgiassa yli 80 prosenttia ja Tanskassa lähes 60 prosenttia.
Suomalaisyritysten ongelmat epävarmassa vientimarkkinassa johtuvat Skinnarin mukaan usein siitä, ettei tarjolla ole riittävää kokonaisratkaisua, asiakasymmärrys on puutteellinen, prosessit ovat liian hitaita tai rahoitus laahaa perässä.
Suomalaisuus kiinnostaa maailmalla
Skinnari näkee vientimarkkinoiden aktivoituvan isojen veturiyritysten johdolla. Kun ne tuntevat arvoketjunsa ja löytävät arvoa uusille asiakasryhmille myös pk-yrityksille tarjoutuu kasvumahdollisuuksia.
Kasvua vauhdittaa Suomen hyvä maine, joka on lisännyt myös kansainvälisten huippuosaajien ja sijoittajien kiinnostusta. Ennustettava ja turvallinen toimintaympäristö näyttäytyy houkuttelevana epävarmuuden keskellä – ja suomalaisyritykset tuovat kaupankäyntiin lisäarvoa myös arvomaailmallaan.
”Demokratia ja oikeusvaltiokehitys on meille kilpailuetu. Kestävään kehitykseen pohjautuva asiantuntija- ja lainsäädäntöosaamisemme on vientituote, jonka avulla voimme auttaa maita selviämään esimerkiksi ilmastonmuutokseen tai poliittisiin konflikteihin liittyvistä haasteista”, Skinnari sanoo.
Teksti: Kaisa Ihalainen
Haastattelu on osa DIFin Hallitus ja riskit -teemaa. Artikkelin laaja versio ilmestyy Boardview 1/2021 -lehdessä kesäkuussa. Ministeri Skinnari vieraili myös DIF-jäsenwebinaarissa 10.2.2021.