Halusimme selvittää yhdessä DIFin jäsenistön kanssa, ovatko viime aikojen muutokset tuoneet jotain uudenlaista tekemistä tai osaamista hallitusten kokoonpanoon tai toimintaan.
Löydöksenä voidaan todeta, että kansainvälisten kriisivuosien myötä yhtiöiden strategioita on tarkasteltu hallitusten pöydillä ja hallitukset pohtivat tiiviisti sekä riskienhallintaa että paneutuvat skenaariotyöskentelyyn. Samanaikaisesti hallitusten jäsenet kertovat toiminnan muuttuneen aiempaa operatiivisemmaksi.
Vastaako hallitusten kokoonpano muuttuneen maailman vaatimuksiin? Selvitimme, kuinka hallitustyöskentely voi koronanjälkeisessä maailmassa ja mihin hallitustyön osa-alueisiin kaivataan nyt tuoretta osaamista.
Anonyymi kysely DIFin jäsenille toteutettiin Mercuri Urvalin toimesta helmi-maaliskuun vaihteessa 2023.
Vastaajat:
► 92 vastaajaa
► 51 hallituksen jäsentä, 38 hallituksen puheenjohtajaa
► 64 vastaajaa edusti listaamatonta yritystä, 26 listattua
► Vastaajista reilu puolet edusti liikevaihdoltaan alle 100 miljoonan kokoluokassa olevia yrityksiä ja puolet tämän ylittäviä yrityksiä
Parhaimmillaan kriisitilanteet parantavat yhteishenkeä, tehostavat toimintaa ja auttavat hiomaan timantteja. DIFin jäsenistölle toteuttamamme kyselyn tulokset kertovat varsin positiivista viestiä suomalaisesta hallitustyöstä koronapandemian jälkeisenä aikana. Viime vuosien kriisit ja yhteiskunnan haasteet ovat auttaneet suomalaisten yhtiöiden hallituksia kiteyttämään toimintaansa ja rakentamaan yhteistyötä. Hallituksissa puhalletaan nyt yhteen hiileen, hyvässä yhteisessä keskusteluilmapiirissä. Globaaleilla muutoksilla on ollut vaikutuksensa myös hallitustyön painotuksiin.
Globaalit kriisit kasvattavat tarvetta strategian ajankohtaisuudelle – ja samalla lisäävät operatiivisia toimia
Viime vuosien globaalit murrokset ovat tuoneet strategisia päivityksiä vahvemmin osaksi hallitustyötä. Olemassa olevia strategioita on jouduttu pakon edessä tarkastelemaan uudessa valossa ja tekemään korjausliikkeitä. Yleisimmiksi kriisivuosien aiheuttamiksi muutoksiksi hallitustyössä nostettiin strategian päivittäminen, skenaariotyöskentelyn aloittaminen tai lisääminen sekä operatiivisen toiminnan osuuden kasvu.
Erityisesti listaamattomien ja pienempiä kokoluokkia edustavien yhtiöiden edustajat kertoivat operatiivisten elementtien lisääntyneen hallitustyössä. Riskienhallintaan ja skenaariotyöhön taas on panostettu hieman enemmän suurten kokoluokkien yhtiöiden hallituksissa. Riskienhallintatoimien voidaan olettaa lisääntyvän, sillä 48 prosenttia vastaajista kertoo viimeaikaisten kriisien lisänneen riskinhallinnan painotusta hallitustyössä.
Globaalien trendien vaikutukset näkyvät hallitustyössä kehityskohtina
Mediassa säännöllisesti esiin nousevat kyberuhat puhuttavat myös hallituksia ja alan osaajia kaivataan mukaan hallitustoimintaan. Kuusikymmentä prosenttia listattujen yritysten vastaajista mainitsee teknologian ja datatalouden yhdeksi tärkeimmistä kehittämistä vaativista osa-alueista. Listattujen yhtiöiden vastaajista 67 prosenttia kertoo kyberuhkiin valmistautumisen olleen yksi viime aikojen suurimmista muutoksista hallitustyössä.
Kuva 1. Top 5 globaalien kriisitilanteiden aiheuttamat muutokset tai lisäpainotukset hallitustyössä.
Teknologian lisäksi ESG-asioihin ja kansainvälistymiseen liittyvät seikat nousivat korkealle listattujen yritysten kehitystä vaativien seikkojen listalla.
Vastuullisuusasiat ovat tunnistetusti hallitusten työpöydällä jo nyt: yli 60 prosenttia tunnistaa vastuullisuuden olevan säännöllisesti hallituksen agendalla. Sekä ilmastotavoitteille että vastuullisuuden muille osa-alueille on noin kolmasosassa hallituksia asetettu tavoitetasoja ja mittareita.
Onnistuneita henkilövalintoja ja toimivaa dialogia
Vastaajista 75 prosenttia hyödyntää hallitusjäsenten haussa omistajien omia verkostoja ja 58 prosenttia hallituksen omia verkostoja. Listatuissa ja suurempien kokoluokkien yrityksissä myös johdon suorahakukumppaneita hyödynnetään hakuprosessissa.
Erityisen tyytyväisiä hallituksissa oltiin keskustelukulttuuriin. Vastaajat olivat harvinaisen yksimielisiä: kaikki pääsevät mukaan hallitustyöhön ja puheenjohtaja kohtelee jäseniä tasapuolisesti.
Vastaajien mukaan jäsenten erityisosaamista kyetään soveltamaan varsin hyvin. Ainoastaan muutamat listaamattomien yritysten edustajat olivat tyytymättömiä siihen, kuinka kattavasti kyvykkyyksiä hyödynnetään.
Varmista hallituksen iskukyky oikeanlaisilla osaajilla
Kriisivuosien aikana yritysten vaatimuslista hallitusjäseniltä vaadittavista ominaisuuksista ja kokemustaustasta on muovautunut uusiksi. Selvityksen perusteella kriisitilanteet ja trendit luovat tarpeita erilaiselle spesifille osaamiselle yleisen liiketoimintaymmärryksen lisäksi. Tietomäärän lisääntyminen vaatii tarkempaa analysointikykyä, yritysten konsolidoituminen M&A-tietoutta, vihreä siirtymä vastuullisuuden ja ESG-asioiden tuntemusta, tietovarastoinnin jakaantuminen kyberuhkiin varautumista. Kaiken kaikkiaan kyselystä voidaan todeta, että suomalaisten yritysten hallitustarpeet noudattelevat samaa kaavaa kuin kansainvälisesti voidaan nähdä.
Tekstin laajempi versio on julkaistu Boardview 1/2023 -lehdessä.
