Immateriaalioikeuksilla on yrityksen toiminnassa useita rooleja: Ne voivat olla voimavara, joka voi tuoda yritykselle kilpailuetua, erottautumiskykyä ja resursseja liiketoiminnan kehittämiseen. Toisaalta immateriaalioikeuksien suojaaminen voi olla merkittävä kustannustekijä erityisesti pienissä yrityksissä. Kilpailijan tai yksinomaan immateriaalioikeuksien hyödyntämiseen erikoistuneen toimijan käsissä immateriaalioikeudet voivat olla kalliiksi käyvä riskitekijä.
Yrityksen toiminnan kannalta on olennaista pohtia immateriaalioikeuksiin liittyviä kysymyksiä proaktiivisesti, sillä usein kysymysten ratkaiseminen reaktiivisesti on kallista ja operatiivisesti haasteellista. Avaan asiaa muutamalla esimerkillä:
- Start-upille on hyvin haitallista joutua vaihtamaan tuotteen tai yrityksen nimeä juuri kun tietty termi on alkanut tulla tunnetuksi asiakkaille.
- Patenttiportfolion rakentaminen ei tuo lisäarvoa vaan kustannuksia, jos patenttien voimaansaattaminen on kustannusten tai näyttökysymysten vuoksi epärealistista. Tällöin pahimmassa tapauksessa yritys tulee vain kertoneeksi kilpailijoille liikesalaisuuksiaan julkisissa patenttihakemuksissa.
- Jos yrityksen sisäiset immateriaalioikeuksiin liittyvät prosessit eivät ole kunnossa, sen yhteistyökumppanit saattavat saada haltuunsa yrityksen luottamuksellista tietoa hallitsemattomasti, jolloin tiedon oikeudetonta käyttöä voi olla erittäin vaikea todistaa. Ilman kunnossa olevia prosesseja myös yrityksestä jo lähteneiden työntekijöiden luoman aineettoman omaisuuden suojaaminen voi olla vaikeaa.
- Datatalouden aikakaudella yrityksen on varmistettava, että se pystyy hyödyntämään keräämäänsä datamassaa liiketoiminnassaan suunnittelemallaan tavalla ja että se ymmärtää, miten muut arvoketjuun osalliset mahdollisesti voivat käyttää samaa dataa.
Immateriaalioikeuksia pidetään merkkinä yrityksen innovaatiokyvystä ja luovuudesta. Niillä on merkittävä rooli yrityksen arvon kannalta yrityskauppatilanteessa. Hyvin hoidetusta immateriaalioikeussalkusta voi myös olla olennaista hyötyä haettaessa esimerkiksi EU:n rahoitustukea kehitysprojektille tai muuta lisärahoitusta yrityksen toiminnalle.
Jokaisen yrityksen hallituksessa on tärkeää keskustella yrityksen kokonaisvaltaisesta immateriaalioikeuksia koskevasta strategiasta. Hallituksissa tulisi olla osaamista esittää toimivalle johdolle immateriaalioikeuksia koskevia avainkysymyksiä: Mitkä immateriaalioikeudet ovat juuri kyseiselle yritykselle olennaisia? Miten yrityksen sisäiset prosessit tukevat immateriaalioikeuksien luomista, suojaamista ja hyödyntämistä? Millaisia ulkoisia uhkia ja riskejä yrityksen toimialalla liittyy immateriaalioikeuksiin ja miten niitä voidaan hallita? Miten yritys aikoo hyödyntää immateriaalioikeuksiaan, hyökkäämällä muita toimijoita vastaan, puolustamalla itseään muiden hyökkäyksiä vastaan vai lisäämällä yrityksen arvostusta? Mitkä ovat IPR strategian budjettivaikutukset? Strategia vaihtelee luonnollisesti eri toimialojen ja yksittäisten yritysten välillä voimakkaasti.
Proaktiivisella suunnittelulla immateriaalioikeudet ovat olennainen arvonluonnin ja riskinhallinnan väline ja siksi myös tärkeä asia hallituksen agendalla.
DIF-Tietopankissa on julkaistu uusi, immateriaalioikeuksia käsittelevä sisältö. Sen on tuottanut DIF:n asiantuntijakumppanin Roschierin asianajaja Rainer Hilli, joka johtaa Roschierin immateriaalioikeuspalveluita.
