Suomessa on meneillään valtava startup-buumi, jota Slush on osaltaan ollut luomassa. Pääomasijoittajat kertoi 26.3.2019 Suomen startup-yritysten keränneen vuonna 2018 ennätykselliset lähes puoli miljardia euroa. Sijoittaminen vaatii yhteisen näkemyksen yrityksen arvosta. Jos jo toimivan bisnesmallin omaavan vakiintuneen yhtiön arvonmääritys on vähintäänkin haasteellista, niin miten määritetään startupin arvo?
Diskontatut vapaat kassavirrat (DCF) – Se akateeminen tapa
Matemaattisesti oikean DCF-tavan mukaan yrityksen nykyarvo muodostuu sen kaikista tulevaisuudessa tuottamista vapaista kassavirroista diskontattuna nykyarvoon. Jos yrityksellä ei ole vielä mittavaa myyntiä, niin kuinka luotettavia ikuisuuteen ulottuvat ennusteet vapaista kassavirroista ovat? Menetelmän käytettävyyttä parannetaan korottamalla tuottovaadetta. Startupeille näkee käytettävän yli 50 %:n diskonttauskorkoja, minkä järkevyyttä voi kyseenalaistaa.
Verrokkeihin vertaaminen – Vakiintunut markkinatapa
Toinen perinteinen arvostamisen tapa on verrokkeihin vertaamista. Tämä on lähtökohtaisesti hyvä lähestymistapa, koska se kertoo miten markkina arvioi vastaavanlaisia yhtiötä. Olettaen siis, että vastaavanlaisia yrityksiä on ylipäänsä olemassa, että niillä ollaan käyty kauppaa ja että päästään käsiksi näihin tietoihin. Näiden kaikkien ehtojen täyttyminen saattaa olla epätodennäköistä varsinkin startup-yrityksen kohdalla, jolloin verrokkien käyttäminen ei valitettavasti toimi toivotulla tavalla.
Monistamisen kustannus – Miksi ostaa, kun itse voi rakentaa?
Ajatus ja tapa ovat yksinkertaiset. Paljonko maksaisi rakentaa vastaavanlainen yritys nollasta? Miksi sijoittaja maksaisi tästä yrityksestä enemmän kuin mitä vastaavanlaisen yrityksen rakentaminen itse maksaisi? Tämä tapa on objektiivisemmasta päästä ja toimii sen takia usein lähtökohtana startup-yrityksen arvostamiseen. Jos kyseessä on huipputekniikan yritys, voidaan esimerkiksi katsoa historiallisia T&K-kuluja. Tai jos kyseessä on ohjelmistoyritys, voidaan arvioida ohjelmoimiseen käytettyjen tuntien perusteella yrityksen historiallista kokonaiskustannusta.
Lähestymistavassa on kuitenkin yksi suuri ongelma. Vaikka se kuvastaisikin historiallista kustannusta, se ei kerro yrityksen potentiaalista tehdä tulosta tulevaisuudessa. Tämän lisäksi tapa ei huomioi mahdollisten aineettomien oikeuksien, kuten brändin, arvoa. Näistä syistä monistamisen kustannus on yleensä vain lähtökohta ja toimii ennemminkin yrityksen arvon alarajana kuin arvona sinänsä.
Reaalioptiotapa – Se joustava tapa
Yllä mainituista arvonmääritysmenetelmistä varsinkin DCF-analyysi olettaa yrityksen bisnesmallin pysyvän ennallaan. Eric Ries kirjoittaa kirjassaan The Lean Startup yrityksen jatkuvasta prosessista oikean tuotteen löytämiseksi suunnatulle markkinalle.
Joustavuus voidaan huomioida arvostuksessa käyttämällä reaalioptiotapaa. Optio tarkoittaa oikeutta ilman velvollisuutta. Tulevaisuudessa meillä on siis mahdollisuus, muttei velvollisuutta, muuttaa bisnesmalliamme. Tällä joustavuudella on tietty arvo tänään. Joustavuuden arvo lisätään joustamattomaan arvoon. Reaalioptiotavan heikkous on oletuksien täyttyminen. Esimerkiksi Nobel-palkittu Black-Scholes-malli olettaa likviditeettiä, mitä startupilla ei tunnetusti ole.
Venture Capital -menetelmä – Taalat silmissä -tapa
Tapa on nimensä mukaisesti suosittu Venture Capital -sijoittajien keskuudessa. Logiikka on yksinkertainen ja tapa koostuu kahdesta vaiheesta. Ensimmäisessä vaiheessa arvioidaan yrityksen oman sijoitusperiodin jälkeinen arvo. Eli mihin hintaan uskomme pystyvämme myymään yrityksen aikanaan eteenpäin. Toisessa vaiheessa arvioidaan yrityksen nykyhetken arvoa käyttämällä tuottovaatimustamme, sijoitusperiodiamme sekä sijoituksemme arvoa.
Vaikka tavan logiikka onkin yksinkertainen, se vaatii liudan oletuksia sekä vahvan näkemyksen exit-arvosta. Exit-arvon arvioimiseksi joudumme todennäköisesti kuitenkin turvautumaan yllä kuvattuihin menetelmiin.
Esitettyjen tapojen lisäksi löytyy vaikka kuinka monta muuta tapaa. Kaikille tavoille on yhteistä se, että niissä tarvitaan oletuksia. Startupille oletukset ovat erityisen haastavia, koska yhtiö on voimakkaan muutoksen vaiheessa. Elämme kuitenkin markkinataloudessa ja loppupeleissä arvostus kiteytyy seuraavaan: Kuinka halukas markkina on sijoittamaan tähän yritykseen, ja kuinka halukas yrittäjä on hyväksymään sijoituksen?
Kirjoitus on alun perin julkaistu PwC:n blogissa 4.4.2019.
