Euroopan komissio on julkaissut laajan Green Deal -ilmasto-ohjelman, jonka tavoitteena on päivittää keskeistä lainsäädäntöä ja kanavoida tuhat miljardia euroa tukina, lainoina, julkisina pääomasijoituksina ja yksityisinä investointeina vihreään teknologiaan, kestäviin ratkaisuihin ja niihin liittyvään uuteen yritystoimintaan.
DIFin jäsenet pääsivät kuulemaan vihreän ja julkisen EU-yritysrahoituksen mahdollisuuksista tiistaiaamuna 17.11.2020. Helsingin Pörssiklubilla järjestettyä tilaisuutta isännöi DIFin teemakumppani Spinverse. Paikan päälle oli varattu väljästi tilaa 20 jäsenelle ja etäyhteyksien päästä keskustelua seurasi 60 jäsentä.
Spinversen hallituksen puheenjohtaja Pekka Koponen lausui tervetuliaissanat ja aamupäivän agendan, minkä jälkeen toimitusjohtaja Laura Koponen kertoi suomalaisten yritysten Green Deal -rahoitusmahdollisuuksista. Hänen mukaansa suomalaiset yritykset eivät ole osanneet hakea innovaatioilleen ja kasvulleen rahoitusta EU:sta, vaikka niiden kehityskulku ja strategia olisivat kriteerien mukaiset. Koponen kertoi konkreettisten esimerkkien kautta, miten tukea voi saada. Strategiassa tulee erottua muun muassa työpaikkojen syntyminen, ilmastonmuutoksen torjunta, kiertotalous, terveys, digitalisaation edistäminen ja tuotekehitys. Hän kannusti panostamaan pitkäaikaiseen innovaatiostrategiaan sekä yhtä lailla julkiseen kuin yksityiseenkin rahoitukseen.
Pertti Korhonen toimii Business Finlandin ja Infinited Fiber Companyn hallituksen puheenjohtajana sekä Traffic Management Finlandin toimitusjohtajana. Hän kertoikin tilaisuudessa edustamiensa tahojen toiminnasta ja projekteista sekä IFC:stä mainiona case-esimerkkinä. Korhonen esitteli eniten EU-rahoitusta saaneita yrityksiä sekä toivoi, että Business Finlandin ja Tesin välinen rahoituskriteerien aukko täytettäisiin unionin avulla. Korhonen muistutti Suomen olevan yhä Länsi-Euroopan heikoimpia EU-yritystuen ja innovaatiorahoituksen hyödyntäjiä.
Finanssiala ry:n toimitusjohtaja Piia-Noora Kauppi kartoitti puheenvuorossaan koronaelvytystä ja vihreän rahoituksen, jopa kuumiksi nousseita, markkinoita. Hakeminen ei ole niin byrokraattista kuin luullaan, ja jokaiselle jäsenvaltiolle on oma tukirahakiintiönsä, jota kuitenkin pitää aktiivisesti hakea. Finanssiala ry on tehnyt viime vuosina laajoja kartoituksia vastuullisen sijoittamisen ja rahoittamisen indikaattoreista. Ympäristön ja kestävän kehityksen huomioinnissa tehtiin huomattava loikka pari vuotta sitten ja nykyään se toteutuu pitkälti kaikkialla. Kauppi kertoi myös taksonomian mukaisista kestävyyskriteereistä sekä uuden sääntelyn toimimisesta käytännössä.
Seuraavana Pekka Koponen johdatti puhujat paneelikeskusteluun, johon myös yleisö paikan päällä ja etänä otti osaa tarkentavien kysymysten voimin. Koponen on kirjoittanut Green Dealista maaliskuussa DIF-kumppaniblogin, ja hän muistutti, että jos julkista rahoitusta ei hyödynnä, kilpailija tekee sen.
Viro toimi keskustelussa läheisenä esimerkkinä aktiivisesta tukirahan hakemisesta, kun taas Suomessa suhtaudutaan innovaatiorahaan jossain määrin edelleen ”köyhäinapuna”. Esille nousi myös voiko elvytysrahaa hakea, jos hanke on jo käynnissä sekä mitä kotimaiset toimijat voisivat tehdä tukimahdollisuuksista tiedottamiseen, ja missä hakuprosessin osissa suomalaisilla yrityksillä on parannettavaa. Laura Koponen lisäsi, että tukimahdollisuuksien pelikirja on suunnitteilla.
DIFin jäsenen kommenttipuheenvuoron esitti etänä Kemiran talousjohtaja Petri Castrén, joka toimii myös kahden mid cap -pörssiyhtiön hallituksissa. Hän kertoi omassa työssään olevan käynnissä useita innovaatioiden rahoitusprojekteja, ja EU-rahoituksen hakemisessa pätevät pitkälti samat mallit kuin Business Finlandilla. Tutkimuksen ja tuotekehityksen (R&D) saralla omakohtainen pääpaino on pitkälti jälkimmäisessä ja rahoitushaun tapahtuvan myös kumppaniyritysten kautta. Castrén muistutti, että yhtiön sisällä on oltava omia kyvykkyyksiä, sillä vaikka käyttäisi kuinka pätevää konsulttia, kaikkea kyvykkyyttä ei voi ulkoistaa.
Loppupuheenvuorossaan DIFin pääsihteeri Leena Linnainmaa kiitteli konkreettisia esimerkkejä sekä kannusti hallitusjäseniä hyödyntämään tasapainoisesti niin yksityisen kuin julkisen rahoituksen mahdollistamia kasvunäkymiä. Vaikka julkisen rahoituksen maine saattaa olla huono ja byrokraattinen, se tarjoaa kuitenkin valtavia ja yleishyödyllisiä mahdollisuuksia yritysten ohella välillisesti kaikille.
Tilaisuuden esitysmateriaali ja videotallenne löytyvät DIFin jäsensivujen Videotallenteet-sivulta (vaatii kirjautumisen). Esitysmateriaali löytyy kirjautuneille myös tämän artikkelin jälkeen.