Professorit Mikko Ketokivi ja Liisa Välikangas painottivat KL-Debatissa (KL 14.8.) hallitusten itsevaltaisuutta ja sitä, ettei hallitusten pidä ottaa toimintaohjeita osakkeenomistajilta. Artikkelissa ei erityisemmin nouse esiin viime vuosien kansainvälisen keskustelun painotukset hyvälle hallitustyölle.
Voimistuviin painotuksiin kuuluu aktiivinen omistajuus, jota esimerkiksi Euroopan unioni on pitänyt esillä säädöshankkeissaan. Esimerkiksi finanssikriisin taustalla katsottiin olleen omistajien passiivisuus.
Hallitus ei voi mennä omistajien selän taakse
Directors’ Institute Finland – Hallitusammattilaiset ry (DIF) on laatinut hyvän hallitustyön kulmakivet. Niiden mukaan hallitus tuntee merkittävien omistajien omistajastrategian.
Hallitus voi aina kuulla omistajien näkemyksiä. Käytännön syistä tämä toteutuu lähinnä merkittävien omistajien osalta. Hallitus ei siis toimi tyhjiössä.Hallitus vastaa päätöksistään eikä voi mennä omistajien selän taakse. Osakeyhtiölaki edellyttää hallituksen toimivan aina huolellisesti yhtiön ja siten sen kaikkien osakkeenomistajien eduksi, tavoitteen ollessa voiton tuottaminen osakkeenomistajille pitkällä aikavälillä.
Hyvän hallitustyön kulmakivienkin mukaan hallitus ja sen jokainen jäsen toimii aina huolellisesti ja eettisesti yhtiön ja sen kaikkien osakkeenomistajien edun mukaisesti eikä edusta yksittäisen osakkeenomistajan intressejä.
Myös sidosryhmädialogi on ollut vahvasti esillä kansainvälisessä keskustelussa, ja valmisteilla olevaan yritysvastuudirektiiviin onkin siitä tulossa säännöksiä. Hyvän hallitustyön kulmakivien mukaan hallitus tunnistaa relevantit sidosryhmänsä ja käy niiden kanssa dialogia.
Professori Timo Rothovius kommentoi (KL 15.8.) hallitustyöskentelystä, että pörssiyhtiöiden hallitusten riippumattomuus vaihtelee. Pörssiyhtiöiden hallitusten riittävä riippumattomuus on tärkeä asia, jota myös ulkomaalaiset sijoittajat seuraavat.
Pörssiyhtiöiden hallinnointikoodi suosittelee, että enemmistö pörssiyhtiön hallitusjäsenistä on yhtiöstä riippumattomia ja heistä vähintään kaksi riippumattomia myös merkittävistä omistajista. Jos näin ei ole, yhtiön on perusteltava poikkeama suosituksesta julkisesti. Hallituksen riippumattomuussuosituksesta eivät varsinkaan suuret suomalaiset pörssiyhtiöt juurikaan poikkea.
Itsenäisyyden arvioiminen vaikeaa
Ulkomaisessa keskustelussa on viime aikoina noussut esiin hallituksen jäsenten itsenäinen ajattelutapa (independent mindset). Itsekin korostan tätä ominaisuutta hallituskoulutuksissa. Sen mittaaminen ja arvioiminen ei kuitenkaan ole välttämättä helppoa hallitusvalintoja tekeville osakkeenomistajille.
Yritysten menestyksen kannalta omistajien kannattaa panostaa mahdollisimman osaavien ja monipuolisten hallitusten valintoihin.
Kirjoitus on julkaistu mielipidekirjoituksena Kauppalehdessä 24.8.2023.
