DIF-sparrauksessa keskusteltiin 16.12.2024 tekoälystä. Pienryhmäkeskustelun sparraajina olivat LUT Yliopiston tutkijat, DIFin jäsen TkL Seppo Ruotsalainen sekä KTT Päivi Hokkanen. Molemmilla on vahvaa johtamis- ja hallituskokemusta.
Kiinnostus, panostukset ja tutkimus tekoälyä kohtaan kasvavat kohisten ja sen sanotaan vaikuttavan liiketoimintaan ja yhteiskuntaan paljon merkittävämmin kuin internetin. Samalla kuitenkin yritysten tekoälyn käytöstä saaduista taloudellisista hyödyistä on raportoitu niukasti. Tutkimusten mukaan keskeisiä syitä tulosraporttien ja tulosten niukkuuteen ovat muun muassa:
- Tekoälyn käyttöönottoa ei pidetä merkittävänä asiana yrityksissä (”ei koske meitä, tulee pakettiohjelmistojen mukana”)
- Yrityksissä ei ole tietoa eikä osaamista rakentaa suhtautumistaan tekoälyn käyttöönottoon (”kiinnostaa, mutta ei resursseja”)
- Tekoälyn käyttöönotossa kohdataan esteitä ja haasteita, joita ei ole onnistuttu voittamaan (”liian hankalaa, kestää”)
- Tekoälyä pidetään pelkästään työkaluna muiden joukossa (”ei sen kummempi kuin muutkaan IT-työkalut”)
Tekoälyn käyttöönotossa tulee selvittää, missä kunnossa yrityksen infra, data ja osaaminen ovat. Epäonnistuneita hankkeita on tutkimusten mukaan jopa 70-80 prosenttia, joten hallitusten tulee olla valppaina. Kysymys onkin, kykeneekö hallituksessa joku haastamaan toimivaa johtoa tekoälyasioissa. Tunnistaako toimiva johto, mihin yritys voisi käyttää tekoälyä? Miten tekoäly näkyy hallituksen vuosikellossa 2025?
Kilpailuetua tekoälystä ei saa käyttämällä kaikkien käytössä olevaa ChatGPT:tä. Onko yrityksellä määritetty omistaja digitaaliseen liiketoimintaan? Ennen kuin tekoälyn käyttö näkyy yrityksen tuloksessa, tekoälyn on oltava laajapohjaisesti yrityksessä käytössä.