Tuoreessa väitöskirjassani tutkin hallituksen jäsenten motivaatiotekijöitä – onko rahalla väliä vai kumpuaako motivaatio hallitustyöhön muista tekijöistä?
Usein unelmien hallituksen jäsen on monessa mukana oleva kokenut osaaja, joka auttaa yhtiötä menestymään. Nämä yksilöt ovat kiireisiä henkilöitä, jotka vaikuttavat monilla eri foorumeilla ja joilla on laajaa kokemusta erilaisista tilanteista. Voidaan olettaa, että heidän aikansa on kallista. Pienemmät yhtiöt eivät kuitenkaan voi kilpailla parhaista hallitusosaajista tarjoamalla markkinoiden korkeimpia hallituspalkkioita tai järjestämällä kokouksia paikoissa, jotka itsessään houkuttelevat osallistumaan. Tästä dilemmasta syntyi kiinnostus ja tarve tehdä väitöstutkimus, jotta omistajana oppisin paremmin motivoimaan hallitusta ja varmistamaan, että yhtiö saisi heidän päivänsä parhaan hetken käyttöönsä.
Toisaalta nuoremman sukupolven hallitusosaajana minun on monesti täytynyt tuoda esiin omaa asiantuntemustani ja kiinnostustani hallitustyöhön. Hyvin usein vastaus nimitysvaliokunnilta on ollut: ”Mahtavaa, että nuoret ovat kiinnostuneita hallitustyöstä, mutta valitsimme tällä(kin) kertaa hallitukseen henkilön, jolla on 30 vuoden kokemus hallitustyöstä.” Tämä asetelma – kokemus vastaan osaaminen – herätti halun selvittää, mitä hallitustyöstä on tutkittu ja pitävätkö kaikki kokemukseen liittyvät oletukset paikkansa.
Väitöstutkimus hallituksen motivaatiotekijöistä
Tein väitöstutkimustani vuosina 2020–2024, ensin Tampereen ja myöhemmin Turun yliopistossa. Tutkimusta tukemassa ja sen matkalla mukana oli DIFin jäsen Jorma Turunen, joka tuoreena tohtorina ja työelämäprofessorina toi arvokasta näkemystä hallitustyöhön.
Tutkimusaineistoa kerättiin Future Boardin, DIFin, Hallituspartnerien, Boardmanin, Perheyritysten liiton sekä Suomen Yrittäjien kautta. Kyselyyn vastanneita pyydettiin arvioimaan tilannetta liikevaihdoltaan suurimman hallituksen näkökulmasta, jossa he toimivat.
Tutkimuksessa tarkasteltiin hallituksen jäsenten motivaatiotekijöitä sekä niiden vaikutusta hallitustason suoritukseen. Lisäksi tutkittiin, miten hallituksen monimuotoisuus vaikuttaa sen kykyyn käsitellä yhtiön sosiaaliseen vastuullisuuteen liittyviä asioita.
Mitkä tekijät motivoivat hallituksen jäseniä?
Tutkimuksessa ei havaittu, että taloudelliset tekijät olisivat pääasiallinen motivaattori hallituksen jäsenille. Sen sijaan heitä motivoivat mahdollisuus haastaa omaa osaamistaan, osallistuminen aitoon päätöksentekoon sekä kyky saavuttaa tavoitteita yhdessä hallitustiimin kanssa.
Tulisiko hallituksessa miettiä yhtiön tavoitteiden lisäksi myös omia tavoitteita, joita hallitus haluaa saavuttaa tiiminä? Tällä tavoin hallitus voi erottautua muista yhtiöistä, joissa hallituksella ei ole omia tavoitteita. Hallituksen tavoitteiden tulee olla yhtiön tavoitteiden kanssa linjassa, mutta ne voivat kohdistua enemmän hallitukseen itseensä. Esimerkiksi, kuinka usein olette hallituksessa keskustelleet, miten yhtiön arvot näkyvät hallituksen toiminnassa? Tai voisiko kullakin hallituksen jäsenellä olla omat tavoitteet yhtiön operatiivisen johdon tukemiseksi?
Raha ja motivaatio – miten ne liittyvät toisiinsa?
Tutkimuksen perusteella hallituksen jäsenet eivät ensisijaisesti motivoidu rahasta. On kuitenkin selvää, että asiassa on yksilökohtaisia eroja. Hallitusammattilaisen on jostain saatava elantonsa, joten on mahdollista, että vastaajilla on opittu tapa sanoa, että rahalla ei ole väliä – vaikka todellisuudessa sillä voikin olla.
Väitöskirja löytyy digitaalisesti yliopiston kirjastosta>
Klaus Breitholtz on diplomi-insinööri (tuotantotalous), kauppatieteiden maisteri (kansainvälinen johtaminen) ja tuore hallitustyön tohtori. Hän toimii nuorten hallitusosaajien verkoston Future Boardin hallituksen puheenjohtajana sekä Hallituspartnerit ry:n hallituksessa vastuualueenaan hallitustyön kehittäminen ja tutkimus. Lisäksi hän työskentelee biotech-yhtiö Genevia Technologies Oy:n talousjohtajana ja hallituksen jäsenenä.
