Johtamisen, hallitustyöskentelyn ja yrityksen riskienhallinnan eräänä tavoitteena on kriisien välttäminen. Yrityskriisit johtuvat hyvin erilaisista seikoista: liiketoiminta sakkaa (markkinat pettävät, asiakas lähtee, investointi epäonnistuu, rahoitus ei järjesty ); yrityksen maine vaarantuu tai toimitusjohtaja lähtee.
Osa kriiseistä ilmenee yllättäen, mutta useimpien eliminointiin tai niiden vaikutusten minimointiin voidaan varautua. Jos näin ei ole kuitenkaan tehty, tarvitaan usein henkilövaihdoksia hallituksessa ja toimivassa johdossa, ennen kuin kriisin perimmäisiin syihin päästään puuttumaan. Omistuksen merkitys korostuu kriisiyrityksessä.
Don´t panic: Kriisitilanteissa korostuu hallituksen yhteinen tahto ja päätöksentekokyky, taito panna asiat ripeästi tärkeysjärjestykseen ja saada organisaatio ratkaisemaan ongelmia nopeasti mutta hosumatta. Hallituksen hermostuneisuus ja poukkoilu ratkaisuissa tarttuvat johtoon ja sitä kautta organisaation toimintaan.
Communicate actively: Yrityksen ulkoinen ja sisäinen viestintä ovat keskeisiä kriisitilanteen haltuun ottamisessa ja ratkaisemisessa. Hyvä hallitus on huolehtinut, että yrityksessä on selkeä, harjoiteltu toimintatapa ohjeistoineen siitä, kuinka viestintä hoidetaan onnettomuuksien ja muiden yllättävien tapahtumien aikana ja niiden jälkeen. Kaikessa kriisiviestinnässä olennaista on uskottavuus, joka saavutetaan aina rehellisyydellä ja useimmiten mahdollisimman suurella avoimuudella. Kriisejä ei koskaan ratkaista spekulatiivisin arvioinnein tai valkoisilla valheilla.
Don’t overdo: Vierastan useassa kriisin kohdanneessa yrityksessä käytettyä menettelyä, jossa toimitusjohtajalle annetaan potkut ja hallituksen puheenjohtaja ryhtyy ylimenokauden toimitusjohtajaksi. Ymmärrän, että kriisiyrityksessä on perusteita olla valitsematta yrityksen sisältä edes tilapäistä toimitusjohtajaa, mutta silti ratkaisu voi lisätä tarpeettomasti kriisitunnelmaa ja ulkoisten sidosryhmien huolia. Sen voidaan tulkita olevan epäluottamuslause yrityksen johdolle ja jopa henkilöstölle, mikä voi heijastua kriisin jälkeiseen elämään.
Cash is King: Yrityskriisit kulminoituvat rahan riittävyyteen. Siksi on huolehdittava, että rahoitus kestää mitä erilaisimpia takaiskuja. Kvantitatiivinen arvio eri riskien samanaikaisen toteutumisen kassavirtavaikutuksista on tervettä riskienhallintaa.
Lessons learned: Kriisit mittaavat hallituksen osaamisen ja toimivuuden paremmin kuin hallitusten vuotuiset itsearvioinnit. Pölyn laskeuduttua hallituksen on syytä arvioida kriittisesti kriisiin johtanutta tapahtumakulkua sekä omaa toimintaansa ennen kriisiä ja kriisitilanteen aikana.
Kriiseistä oppii tehokkaasti. Esimerkiksi suuren onnettomuuden jälkeen yrityksessä noudatetaan teknisen turvallisuuden varmistavia menetelmiä aikaisempaa tunnollisemmin.
Vanhaa sanontaa mukaillen: viisas hallitus huolehtii siitä, ettei yritys joudu kriisiin, josta selviytymiseen tarvittaisiin ylivertaista älykkyyttä.
Kirjoitus on julkaistu Boardview-lehden numerossa 4/2014.
