Hallituksen päätavoite on saada Suomi takaisin talouskasvun uralle. Keinoina on esitetty julkisten menojen leikkauksia, työnantajien kustannusten alentamista ja julkisia panostuksia kärkihankkeiden muodossa.
Toistaiseksi veropoliittiset toimenpiteet loistavat poissaolollaan.
Päinvastoin budjettiesitys pitää sisällään kasvulle haitalliset kiristykset ansio- ja pääomatuloverotuksen progressioon. Hallitus ei ole myöskään käynnistänyt hallitusohjelmassa lupaamiaan selvityksiä verotuksen uudistamishankkeista.
Passiivisuus on huolestuttavaa, sillä veropolitiikalla olisi tärkeä rooli talouskasvun käynnistämisessä ja työllisyyden edistämisessä. Parhaimmillaan veropoliittisilla toimenpiteillä voidaan edistää kasvua ilman etujen leikkaamisia tai verotuottojen menetyksiä.
Verotuksen uudistamisella oli keskeinen asema muun muassa 1990-luvun alun laman taittamisessa.
Valtiovallan tärkeä tehtävä on luoda työn tekemiselle ja yritystoiminnalle kilpailukykyinen toimintaympäristö.
Innovaatiot, tuottavuus ja kasvu syntyvät yrityksissä. Valtiovalta voi varmistaa niiden syntymiselle mahdollisimman otolliset puitteet.
Kilpailukykyisen toimintaympäristön luominen on tehokkaampaa ja fiskaalisesti edullisempaa kuin valtion suorat investoinnit yritystoimintaan.
Verotus vaikuttaa keskeisellä tavalla yritysten toimintaedellytyksiin. Veropolitiikka on myös aidosti kansallisen lainsäätäjän omissa käsissä, toisin kuin esimerkiksi rahapolitiikka tai työmarkkinoiden käytännöt.
Kilpailukykyisen verojärjestelmän merkitys korostuu globaalissa ja digitalisoituvassa taloudessa: Suomeen on saatava lisää ulkomaisia investointeja ja meidän on kyettävä pitämään Suomessa toimivat yritykset jatkossakin täällä.
Talouskasvun kannalta tärkeintä olisi tuottavuuden parantaminen, johon hallituksella on vain rajalliset keinot vaikuttaa.
Paras vaikutuskeino on säätää verojärjestelmä sellaiseksi, että se kannustaa yrityksiä kannattavaan kasvuun eli tuottavuuden parantamiseen.
Lisäksi verojärjestelmällä voidaan houkutella Suomeen korkean tuottavuuden investointeja ja toisaalta säilyttää täällä suomalaisten yhtiöiden korkean tuottavuuden toimintoja, kuten pääkonttoreita ja tuotekehitysyksikköjä.
Suomen verojärjestelmän merkittävä ongelma on ankara ja voimakkaan progressiivinen ansiotulojen verotus. Jo alle keskituloisilla palkansaajilla verotus on kansainvälisessä vertailussa huipputasoa.
Työn ja lisätyön ankara verottaminen on vahingollista työnteon, yrittäjyyden ja talouskasvun kannalta. Ankara ansiotuloverotus on erityisen haitallista nykytaloudessa, sillä se kohdentuu osaamiseen ja innovaatioihin.
Kasvun edistämiseksi ansiotulojen verotusta tulisi keventää kaikissa tuloluokissa. Tämä edesauttaisi myös maltillisten palkkaratkaisujen saavuttamista.
Yritysverotukseemme tarvitaan rakenteellinen remontti. Nykyinen osinkoverojärjestelmä on monimutkainen, epäneutraali ja sisältää talouskasvun kannalta haitallisia ohjausvaikutuksia.
Osinkoverotus tulisi uudistaa talouskasvua tukevaksi, yksinkertaiseksi ja oikeudenmukaiseksi. Perusperiaatteena tulee olla neutraalisuus, laaja veropohja ja matalat verokannat.
Uudistus olisi mahdollista toteuttaa ilman välittömiä vaikutuksia verotuottoihin, ja lähivuosina yritysten kannattavaa kasvua tukeva järjestelmä tuottaisi nykyistä enemmän verotuottoja.
Hallituksen tulisikin pikaisesti käynnistää verouudistuksen valmistelu ja lunastaa hallitusohjelmaan kirjattu tavoite verotuksen kehittämisestä niin, että yrittäminen, omistaminen ja investoiminen ovat nykyistä kannattavampaa.
Myös yritysverojärjestelmässämme on lukuisia teknisluontoisia ongelmia, joiden korjaamisella ei olisi verotuottoja vähentäviä vaikutuksia.
Hallitusohjelmassakin on mainittu joitain yksittäisiä epäkohtia. Verojärjestelmän puutteiden korjaaminen parantaisi selvästi yritysten toimintaedellytyksiä ja Suomen houkuttelevuutta investointikohteena, ja sitä kautta lisäisi verotuottoja pidemmällä aikavälillä.
Esimerkkejä kilpailukykyä parantavista muutoksista ovat: tulolähdejaon poistaminen, osakeluovutusten verovapausmallin muuttaminen kilpailijamaiden mukaiseksi, yritysjärjestelysäännösten joustavoittaminen, julkisten sijoitusyhtiöiden monenkertaisen verotuksen poistaminen, pääomasijoitusrahastojen ja säätiöiden verohaittojen poistaminen.
Nämä korjaukset voitaisiin toteuttaa yksinkertaisilla lakimuutoksilla.
Hallitusohjelman ensimmäiseksi verotuksen kärkitavoitteeksi on kirjattu, että verotus kannustaa tekemään työtä, yrittämään, työllistämään, ottamaan riskiä, omistamaan, investoimaan ja sijoittamaan Suomessa.
Hallitusohjelma antaakin erinomaisen pohjan kasvua tukevalle ja linjakkaalle veropolitiikalle. Nyt sitä on ryhdyttävä myös käytännössä toteuttamaan.
Kirjoitus on julkaistu alun perin Helsingin Sanomissa 20.9.2015
