Runsaat 50 DIFin jäsentä tutustuivat tiistaina 30.9.2020, miten dataa ja analytiikkaa voidaan hyödyntää liike-elämässä sekä yrityskauppojen suunnittelussa ja toteutuksessa. Koronakriisi ja epävarmat ajat eivät suinkaan ole jäädyttäneet yrityskauppoja, vaan pikemminkin trendi vaikuttaa olevan nousujohteinen.
Yritysjärjestelyistä ja arvonmäärityksestä vastaava DIFin Senior Advisor Harri Pynnä toivotti kaikki osallistujat tervetulleiksi. Tilaisuuden pääpuhujina toimivat asiantuntijakumppani KPMG:n partnerit Antti Lojamo ja Juha Karttunen, jotka kertoivat analytiikan tuomista uusista lähestymistavoista yrityskauppoihin sekä asiaan liittyvistä vastuukysymyksistä.
Kehityksestä ja innovaatioista vastaava partneri Lojamo pureutui tiiviisti yrityskaupoissa hyödynnettävän tiedon lajeihin ja käsittelymetodeihin. Kolmeksi tärkeimmäksi metodiksi hän nimesi rajapinnat, alustat sekä uudet työtavat. Ydinkysymyksiksi hän nimesi muun muassa: miten tietoa ammennetaan relevantisti eri tietokannoista, mitä dataa pitää olla valmiiksi louhittuna jo kaupantekovaiheessa, mitä yrityksen juuritason datasta voidaan päätellä sekä miten kaikkea mahdollista tietoa voidaan hyödyntää kirjanpitojärjestelmistä säätietoihin? Alustoissa pääroolissa ovat tiedon varastointi ja mukautuvat käsittelytavat.
Oma taiteenlajinsa on kaiken saatavilla olevan tiedon yhdistäminen markkinamäärityksen tekemiseksi sekä taloudellisen due diligencen tekeminen kirjanpitodatasta hakemalla. Lojamo myös osoitti, miten jopa säätila on korreloinut toimipistekohtaisen kassavirran ja -järjestelmän kanssa, mistä on ollut ostajan ohella hyötyä myös yrityksen jatkotoiminnalle. Datalähtöisen yrityskaupan esimerkkitapauksissa nousi esiin myös web scraping, joka tarjoaa tarkimmillaan varteenotettavan vaihtoehdon perinteisin menetelmin kootulle markkinamääritykselle.
KPMG:n laatu- ja riskienhallintapartneri Juha Karttunen toi juridista näkökulmaa digitalisoituvan yrityskauppaprosessin vastuisiin ja riskeihin. Ne eivät ole muuttuneet dramaattisesti, vaan muuttaneet muotoaan. Tietoa on saatavilla enemmän kuin koskaan, mutta kaikki tieto ei ole samanarvoista. Nopeutta ja kykyä tiedon ymmärtämiseen vaaditaan koko ajan enemmän. Talouden hallinta, synergiaedut ja kulttuurien yhteensovittaminen ovat yhä merkittäviä tekijöitä. Selkeitä muutoksia ja muuttujia ovat puolestaan tietoturva, yrityskaupan tiimitys, soveltuvien lakien noudattaminen ja vaatimustenmukaisuus.
DIFin jäsenen kommenttipuheenvuoron piti Tesin kehitysjohtaja Henri Grundsten, joka puhui erityisesti pääomasijoittamisen näkökulmasta. Aiemmin mainittujen tiedonhankintamittareiden lisäksi Grundsten mainitsi muun muassa sosiaalisen median, yrityksen maksaman yhteisöveron määrän sekä listatuista yhtiöistä saatavan runsaan datan käyttämisen verrokkina kohdeyrityksen tietoihin. Yrityskaupoissa hyödynnettävän data-analytiikan haasteita ovat myös tiedon puutteellisuus, riittämätön osaaminen ja korkeat kustannukset. Myös ESG-asioilla on enenevissä määrin vaikutusta yrityksen arvostukseen ja sitä myötä arvottamiseen, minkä lisäksi tekoälyn hyödyntäminen tarjoaa omia mahdollisuuksiaan tulevaisuudessa.
Lojamo ja Karttunen pitivät lopuksi yhteenvetodialogin, jossa vastailivat myös yleisön esittämiin kysymyksiin. Hekin nostivat esiin keinoja sopivien, paljon julkista tietoa tarjoavien, verrokkiyritysten kartoittamisesta. Mitä kaikkea julkista lähdetietoa on hyödyllistä edes kartoittaa kohdeyrityksen omien tietojen lisäksi ja miten kaikkea tietoa analysoidaan? Entä löytyykö kohdeyrityksen omasta datasta sellaista tietoa, josta sen johtokaan ei aina ole tietoinen?
Tilaisuuden esitysmateriaali löytyy DIFin jäsensivujen Tilaisuuksien esitysmateriaalit -sivulta (edellyttää kirjautumisen) sekä kirjautuneille tämän artikkelin jälkeen.