KPMG:n 15.5. järjestämässä ”Kiertotalous ja muuttuva maailma” -vuosiseminaarissa esiintyjinä olivat ulkoministeriön Business-to-Government ”digitaalisaatio ja uudet teknologiat” -teemasuurlähettiläs Stefan Lindström, The Trustees of the IFRS Foundationin puheenjohtaja Erkki Liikanen sekä KPMG:n vastuullisen rahoituksen asiantuntija Riikka Leppänen. Lisäksi ohjelmassa oli tänä keväänä päättyvän DIFFuture-ohjelman osallistujien paneelikeskustelu. Tilaisuuden aluksi DIFin uusi puheenjohtaja Jussi Koskinen esitti alkusanat, varsinaisen tilaisuuden avasi KPMG:n hallituksen puheenjohtaja Esa Kailiala, ja päätössanat lausui DIFin väistyvä puheenjohtaja Kim Ignatius.
Lindströmin lennokas puheenvuoro pysäytti pohtimaan maailmanmenoa
Lindströmin puheenvuoron aihe oli geopolitiikka ja resilienssi. Ilmiöitä, asioita, haasteita, huolia ja ongelmia, ajatusmaailmaa ja arvoja, mahdollisuuksia, innovaatioita, keksintöjä ja teknologian kehitystä, maailmantilaa ja vastakkainasettelua käsitellyt puheenvuoro havahdutti hallitusammattilaisia hengästyttävää tahtia muuttuvaan maailmaan.
Missä ollaan nyt, mikä on mahdollista jo tällä hetkellä, mitä on kehitteillä ja mihin ollaan menossa?
Kaikki, mikä voidaan digitalisoida, tullaan digitalisoimaan.
Tässä on listattuna joitain (kymmeniä) Lindströmin tekemiä nostoja ja ajatuksia: inflaatio, energia, raaka-aine(sota), post-covid, tekoäly, koneoppiminen ja syväoppiminen, arvot ja etiikka, koulutus, ikääntyminen, migraatio (muuttoliike), biotech, 5G, ESG ja uusi ESG (energy, security, geopolitics), digitalisaatio kaiken ajurina, digitalous (on kaikkea), neljäs teollinen vallankumous, super smart society 5.0, big data, data on uusi öljy tai plutonium, datan säilöminen, vapaa data ja yksityisyydensuoja, kuluttaja datan luojana, puolijohteet, kaapelit, harvinaiset metallit, slowbalisation (globalisaation hidastaminen), connectivity = uusi globalisaatio, politiikka ajaa taloutta (eikä toisinpäin), ei markkinataloutta vaan strategista kapitalismia, unilateralismi (yksipuolinen päätöksenteko), sääntöpohjainen arvojärjestelmä romukoppaan, teknologia ajurin paikalla, digitaalinen rautaesirippu, digitaalinen kylmä sota ja teknologiasota, puolijohde-, kauppa-, pörssisota, USA ja Kiina, NATO, identiteetti ja polarisaatio, teknologia ja regulaatio, teknologian vaikutukset demokratiaan, EU:n tulevaisuus (ei paljoa raaka-ainepääomaa), lumipalloefektit (Kiinasta), Venäjä, WTO, kyber, teknologian vaikutukset demokratiaan, megatrendit, mustat joutsenet, satelliitit, puhdas energia, vesi, Web 3.0, …
Ja mitä nämä kaikki tarkoittavat meille?
Arvot ja ymmärrys keskiössä
Lindström nosti useassa kohdin esille arvot; arvot ovat keskeisessä asemassa siinä, mitä maailmassa tapahtuu. Meillä on tietyt arvot pohjoisessa – muualla ne voivat olla ihan erilaiset. Esimerkiksi kalifornialaiselle kouluttamattomalle ihmiselle on vaikea perustella, miksi hänen tulisi luopua jostakin ilmastonmuutoksen takia.
Toisena asiana Lindström korosti jatkuvaa kouluttautumista. On tärkeää pysyä mukana siinä, mitä maailmalla tapahtuu. On myös tärkeää käydä maailmalla hakemassa oppia ja ymmärrystä ja palata Suomeen edistämään asioita paremmalla ymmärryksellä, viisaampana.
Rakenna resilienssiä, työstä skenaarioita
On luotava skenaarioita ja hahmotettava, mitkä ovat muutosten ajurit. Megatrendit antavat tähän ajatuksia.
Mitä tehdään, kun skenaario tapahtuu? On rakennettava resilienssiä koko organisaation, infran ja arvoketjujen sekä teknologian osalta.
Katsaus globaalien kestävän kehityksen standardien luomistyöhön
IFRS perustettiin vuonna 2001, kun kirjanpitoskandaalit olivat nakertaneet luottamusta yritysten raportointiin, taustoitti Liikanen. Talousraportoinnin rinnalle ollaan nyt rakentamassa kestävyysraportointia, joka kuvaa läpinäkyvästi yrityksen riskit ja mahdollisuudet.
IFRS:ää pyydettiin laatimaan kestävän kehityksen standardeja vuonna 2019, sillä IFRS-standardeja pidetään korkealaatuisina ja ymmärrettävinä, globaalisti hyväksyttyinä standardeina, jotka on voitu saattaa voimaan. Globaalille kestävän kehityksen standardille, jonka avulla sijoittajat voivat määrittää yrityksen arvon, on selkeä tarve.
Kaksi ensimmäistä standardia julkaistaan kesäkuussa (IFRS S1 ja S2). Pitkän aikavälin tavoitteena on, että yritykset raportoivat samaan aikaan sekä tilinpäätöksen ja kestävyysraportit sekä miten nämä liittyvät toisiinsa. Kaksinkertaista raportointia pyritään välttämään. Isona tulevaisuudenkuvana on, että standardit muodostavat globaalin perustason, joka koskee koko maailmaa.
Kestävä kasvu vaatii kiertotalousajattelua
Leppänen herätteli hallitusjäseniä kiertotalousajatteluun. Perinteinen ajattelumalli on lineaarinen talous: otetaan resursseja, ja paljon päätyy jätteeksi. Take-make-waste on hukan talousjärjestelmä. Hukka ulottuu laajalle yhteiskuntaan. Esimerkiksi Yhdysvaltojen osalta on arvioitu, että maan pinta-alasta on viisi prosenttia parkkipaikkoja. Kolmasosa ruoasta rikkaissa maissa päätyy roskiin. Jätteestä puolestaan suuri osa päätyy ympäristöön.
Maailman kantokyvyn rajat ovat tulleet vastaan. Kahdeksasta kriittisestä mittarista ollaan ylitetty tai ylittämässä kuusi. Jos jokainen kuluttaisi, kuten suomalainen, tarvittaisiin neljä maapalloa. Jatkuva ylikulutus aiheuttaa puolet hiilidioksidipäästöistä ja yli puolet luontokadosta. Ylikulutuksen minimointi on ratkaisevaa.
Kiertotalousajattelu on yksi ratkaisu. Sen ajatuksena on säilyttää materiaalien arvo korkeimmassa mahdollisessa muodossa mahdollisimman pitkään – käytössä lähes ikuisesti.
Sen sijaan, että lainataan koko ajan maapallon resursseista, käyttöastetta tulisi nostaa. Tähän liittyen on monenlaisia liiketoimintamalleja: vuokraus, korjaus, käytetyn materiaalin myynti (esimerkiksi hukkalämpö). Ajatusmallina voisi olla seuraava: toisen hävikki ja hukka on toisen raaka-aine. Voitaisiinko myydä palvelua tavaran sijaan? Teknologiayrityksistä 75 prosenttia hyödyntää jotain kiertotalouden ratkaisua liiketoiminnassaan, mutta 91 prosenttia toimii silti lineaarisessa taloudessa.
Usein kiertotalousajattelu ajatellaan pelkästään kierrätykseksi. Se on paljon muutakin: on paljon liiketoimintapotentiaalia, mihin tarttua. Vastuullisuudessa tulisi huomioida kokonaisuus, ettei mentäisi kampanjoiden ja marginaaliajattelun ja -muutosten kautta, vaan vastuullisuus läpäisisi aidosti koko liiketoiminnan.
Yritykset voivat sortua ajatteluun, että jos lineaarinen talous toimii, miksi tulisi muuttaa mitään?
Kannattaa kuitenkin miettiä, mistä materiaaleista yrityksenne ja toimitusketjunne on riippuvainen. Mikä näiden saatavuus ja hinta on tulevaisuudessa? Milloin kriittiset raaka-aineet loppuvat tai tulevat liian kalliiksi?
EU:n visiona on laajentaa tuottajavastuuta ja suunnitteilla on esimerkiksi digitaaliset tuotepassit viherpesuväittämien kitkemiseksi. Regulaatiota kannattaa seurata tarkasti ja pyrkiä edelläkävijyyteen kiertotalousajattelussa.
Potkua johtamiseen – hallitus uudistamisen suunnannäyttäjänä
Tilaisuuden lopuksi DIFFuture-osallistujat esittivät videon ja pitivät tiiviin paneelikeskustelun hallitustyön uudistamisesta. Keskustelussa esitettiin kolme väittämää, joista jokaista kommentoi kaksi DIFFuture-edustajaa. Paneelikeskustelun veti DIFFuturelaisista Eeva Raita.
Väittämät olivat seuraavat:
1. Vain suuren yhtiön toimitusjohtaja tai listayhtiön talousjohtaja voi ymmärtää hallitustyön vastuut ja auttaa yhtiötä menestymään.
2. Hallitusten suuri haaste on motivoivan johtajuuden parantamisessa.
3. Laadukas strategiakeskustelu vaatii jaettua kokemuspohjaa.
Keskusteluissa peräänkuulutettiin monimuotoista hallitusta. Toimitusjohtajilla ja talousosaamisella on paikkansa hallituksessa, mutta tuoreet näkökulmat sekä erilaiset taustat ja osaaminen rikastuttavat keskustelua. Perimmäinen tarkoitus on tuottaa aidosti lisäarvoa. Osaaminen on pystyttävä linkittämään yhtiön strategiaan ja on kyettävä analyyttiseen debattiin. On huomioitava myös hallitustyön tiimiluonne: miten porukka toimii yhdessä.
Vaikka toimintaympäristö on muuttunut radikaalisti, johtaminen ei ole muuttunut paljoa. Vaaditaan erityyppisiä kompetensseja ja johtamista kuin aiemmin. Johtamisen murros peräänkuuluttaa motivoivaa johtamista: luodaan uskoa, innostetaan, kannustetaan ketterään oppimiseen, opitaan koko ajan ja tehdään systemaattisesti toimenpiteitä, että ollaan parempia.
Välillä voitetaan ja välillä ei, mutta tehdään töitä, että mennään eteenpäin.
Voidaan kysyä, mihin hallitus käyttää aikaansa kokouksissa? Voitaisiin yhdessä pohtia historiaa ja tulevaisuutta. On vaikea motivoida, jos ei ole sellaista ilmapiiriä, että rakentava palautteenanto olisi mahdollista.
Löydämmekö toisemme erilaisuuden keskeltä ja voimmeko ammentaa strategiakeskusteluun jotain sellaista, mikä nostaa keskustelun tasoa? Vaikka hallitusjäsenet tulevat eri kokemuspohjalla, koko hallituksella on oltava yhteinen tilannekuva. Kokemuspohjat tuodaan yhteen ja hyödynnetään ja valjastetaan jokaisen omaa kokemusta strategiatyöhön, parempaan strategiatyöhön. Jokaiselta hallitusjäseneltä on löydyttävä tarvittavaa liiketoimintaymmärrystä.
Puheenjohtajan rooli korostuu monimuotoisuuden johtamisessa ja sen varmistajana, että ollaan samoilla linjoilla ja ymmärretään asiat samalla tavalla.
Kiitos ja nähdään
DIFFuture-osallistujien osuus päättyi kiitoksiin: lavalle kutsuttiin kukitettavaksi DIFin toiminnasta vastaava operatiivinen tiimi – Leena Linnainmaa, Maija Hiiri ja Aino-Mari Kiianmies – sekä puheenjohtaja Ignatius.
Lopuksi Ignatius DIFin hallituksen väistyvänä puheenjohtajana lausui päätössanat. Tämän jälkeen seminaari jatkui lyhyellä introlla osallistujille avoimeen Amos Rexin Generation 2023 -näyttelyyn sekä vapaalla seurustelulla Bio Rexin lämpiössä.
