Geopoliittisen myllerryksen uhat ja mahdollisuudet suomalaisyhtiöille

 

DIF-lounas 1.12. August Associatesin järjestämänä pureutui geopoliittisen myllerryksen uhkiin ja mahdollisuuksiin. Alustusten lisäksi paneelissa aiheesta keskustelivat Charly Salonius-Pasternak Ulkopoliittisesta Instituutista, Christoph Vitzthum Fazerilta, Heidi Fransila Blicilta sekä Augustin osakas Olli Lehtonen. Tilaisuutta moderoi Tomi Ere (August, osakas).

 

 

Kuvassa oikealta alkaen Charly Salonius-Pasternak, Heidi Fransila, Christoph Vitzthum ja Olli Lehtonen.

Sota ja pandemia vahvistivat trendejä

 

Charly Salonius-Pasternakin mukaan sekä korona että Ukrainan sota vahvistivat olemassa olevia trendejä. Yhdysvaltojen ja Kiinan suhde on kirein vuosikymmeniin, ja ilmastonmuutoksen torjunnan suhteen tilanne on erityisen huolestuttava. Suurvaltakamppailussa (Yhdysvallat – Kiina – EU) Yhdysvaltojen asema on vahvistunut. Sisäpoliittinen hajanaisuus on lisääntynyt. Ukrainan sota ja pandemia muistuttivat meitä siitä, että valtion rooli taloudessa tulisi olla pienempi.

NATO on vahvistumassa ja EU yhtenäistymässä kriisin myötä. EU on vihdoin ottamassa vahvempaa roolia, jota esimerkiksi Yhdysvallat on olettanut sen ottavan jo aiemmin. Kansainvälisiä sopimuksia ja lakeja rikotaan enemmän kuin koskaan, ja sota asettaa haasteensa ruoan tuotannolle ja siirtymälle pois fossiilisista energianlähteistä. Kyber- ja informaatiovaikuttaminen ovat lisääntyneet. Geoekonomia eli taloudellisen vallan käyttö geostrategisesti on saanut uusia muotoja (strateginen kapitalismi). 

Ukrainan sodan päättymisen skenaariot ovat, että: 1) länsi pysyy yhtenäisenä ja jatkaa tukemistaan – Ukrainan voitto vaatisi kuitenkin Venäjän poliittisen johdon aktiivisen päätöksen tai merkittävän sisäpoliittisen vakauden tai 2) Venäjä voittaa, mikä on mahdollista vain, mikäli länsi lopettaa tukemisen tai sota jatkuu pitkäksi konfliktiksi. Suomi on NATO-jäsenyyden takia entistä tiiviimmin osana suurvaltakamppailua ja maantieteellisesti olemme ”saranapisteessä”. Toisaalta jäsenyys laskee Suomen maariskiä.

Voit tutustua aiheeseen tarkemmin Ulkopoliittisen Instituutin juuri julkaistusta raportista Navigating Geoeconomic Risks (Fiia-raportti 71, 22.11.2022).

 

Maailmantilanne yritysten näkökulmasta

 

Christoph Vitzthum käsitteli puheenvuorossaan sodan vaikutuksia yleisesti yritysten ja erityisesti Fazerin näkökulmasta. Tekstiin on nostettu puheenvuoron yleisen osan huomioita.

Sodan myötä suhtautuminen Venäjään on muuttunut radikaalisti. Puhutaan jo, mitä Ukrainan jälleenrakentaminen tarkoittaa yrityksille. Tarkastellaan, kuinka riippuvaisia ollaan Kiinasta ja toimitusketjuista, ja mitä vaikutuksia maailmantilanteella on kustannuksiin. Yhdysvallat ovat valtava mahdollisuus: miten siellä voisi vahvistua. Eurooppa sen sijaan on kysymysmerkki, samoin esimerkiksi Intia.

Keväällä esimerkiksi finanssilaitosten osalta sekä yleisesti hyväksyttiin syyksi ja selitykseksi helpommin ”sota” kuin nyt syksyllä. Yalen yliopiston ylläpitämän listan mukaan suomalaiset yritykset ovat lähteneet eniten Venäjältä (per maa).

 

     

     

 

Liiketoimintaan tullut moraalis-eettinen ulottuvuus

 

Perinteisesti ollaan mietitty, missä ovat isot mahdollisuudet ja miten kasvaville markkinoille voitaisiin sijoittua. Geopoliittisen myllerryksen sekä ESG:n myötä tähän on tullut moraalis-eettinen ulottuvuus. Nyt katsotaan tarkkaan, kenen kanssa halutaan ja kenen kanssa ei haluta näkyä yhdessä. On pohdittava, millaisia vaikutuksia tietyillä markkinoilla olemisella on brändiin ja maineeseen sekä millaisia sanktioita ja painostusta tulee suoraan tai epäsuoraan.

 

Turvallisuusselvityksiä teetetään

 

Turvallisuusselvityksiä tehdään nyt yrityksissä: miten resilientti yritys on esimerkiksi kyberhyökkäyksiä kohtaan, entäpä kulunvalvonta, kuinka fyysinen turvallisuus on taattu, millaisia ihmisiä meillä on töissä (mistä he ovat tulleet ja millaisin taustoin). Turvallisuusasioiden nouseminen keskiöön haastaa, sillä jo aiemmin kasvua ollaan jouduttu ”jättämään pöydälle”, kun ei ole ollut tekijöitä. On myös pohdittava, kuinka turvallisuusaspekteja tarkalleen ottaen selvitetään.

 

     

 

NATO-jäsenyys yritysten näkökulmasta

 

Heidi Fransila käsitteli NATO-jäsenyyttä yritysten näkökulmasta. Ensinnäkin hän halusi muistuttaa, että jäsenyyden lisäksi Yhdysvaltain kanssa on tekeillä merkittävä sopimus, joka vahvistaa Suomen asemaa myös kauppasuhteiden osalta. Tämä ja useat muut prosessit lähettävät signaalin, että olemme vakaa investointiympäristö.

Nyt on runsaasti rahaa liikkeellä puolustusmenoihin. NATO:n hankinnat avaavat puolustussektorille liiketoimintamahdollisuuksia useilla aloilla, kuten bioteknologia, avaruus, tekoäly, uudet teknologiat, … Jatkossa suomalaisten yritysten on mahdollista päästä osaksi NATO:n kilpailutuksia. Kilpailutuksiin osallistuvien yritysten tulee lähtökohtaisesti olla Suomen valtion tunnistamia, vakavaraisia ja hyvämaineisia yrityksiä, joilla ei ole Venäjä- tai Kiina-yhteyksiä ja jotka ovat Suomen puolustushallinnon tuntemia. NATO:n projekteissa mukana oleminen turvaa osaltaan myös tulevaisuuden suorituskykyä. 

 

EU:ssa rahaa tarjolla puolustusteollisuuden hankkeisiin

 

Vaikka NATO on kiinnostava mahdollisuus, NATO ei tee jättimäisiä hankintoja. EU on monessa mielessä kiinnostavampi. Sodan seurauksena yhteisiä puolustuksen toimia on vahvistettu ja kanavoitu merkittäviä summia puolustusteollisuuden tutkimukseen ja kehittämishankkeisiin (yhteensä kahdeksan miljardia euroa). Rahaa ei välttämättä ole kauaa tarjolla, joten nyt on aika toimia.

 

   

 

Perusasiat ratkaisevat – ja niitä tulee johtaa

 

Paneelikeskusteluun osallistui alustajien lisäksi Augustin osakas Olli Lehtonen. Hän aloitti keskustelun kertomalla omia havaintojaan yritysten viime kuukausien tilanteesta. Perusasiat ja johtamisjärjestelmä ovat ne, jotka ratkaisevat yrityksen menestymisen myllerryksessä. On pystyttävä havainnoimaan muutoksia, tekemään päätöksiä ja toimeenpanemaan asioita. Ensinnäkin olennaiset luvut ja raportointi tulee olla läpinäkyviä, ajankohtaisia ja saatavilla. Toisekseen sopimusrakenteiden, datan ja prosessien sekä ihmisten ja toimintatapojen tulee tukea hinnoittelukyvykkyyden rakentamista. Kolmanneksi on omattava strategista ketteryyttä. Kun vaihtoehtoja on mietitty jo etukäteen, reagointi on helpompaa.

 

Missä markkina-alueilla haluat oikeasti olla?

 

Yhdysvalloissa on hyvät vuosittaiset kasvuprosentit, ja yksittäisille yrityksille on alkanut realisoitua isoja mahdollisuuksia. Toisaalta maailman blokkiutuminen on huomioitava: miten esimerkiksi venäläisiin koodareihin suhtaudutaan. NATO ei tuo pikavoittoja, kuten ei EU:kaan. On investoitava, resursoitava, oltava paikan päällä, tavattava ihmisiä ja rakennettava verkostoja ja kumppanuuksia.

Keskustelussa peräänkuulutettiin entistä tarkempaa arviointia siitä, missä markkina-alueilla haluaa olla läsnä ja toimia sekä millaisia riskejä on ottamassa ja haluaa ottaa. Myös toimitusketjut ja ESG nostettiin esille: toimivatko toimittajat sääntöjen mukaan.

 

Tuntosarvet aina ulkona

 

Skenaarioiden osalta on tärkeää huomioida, että jatkuvaa kuvaa ympäristöstä on muodostettava koko ajan. Mikään määrä skenaariotyötä ei auta, mikäli se jää vain analyysivaiheeseen. Vaihtoehtoisia skenaarioita on vietävä tarpeeksi pitkälle, jotta ne luovat pohjaa aidoille, vaihtoehtoisille valinnoille, kun jokin perustavanlaatuisesti muuttuu. ”Yes and” -keskustelua kaivataan sen sijaan, että tyrmättäisiin erilaisia tulevaisuudenkuvia.

Fokus ei saisi olla liikaa ulkoisessa maailmassa. Skenaarioita tulisi tehdä myös sisäisesti: tämän (oletuksen) takia meillä on tämä tietty strategia. On oltava jatkuvasti herkkä aistimaan. Toimeenpano on aina haastavaa: johtaminen ja viestintä.

 

Hallituksen oltava utelias ja aktiivinen kyselijä ja sparraaja

 

Yksi hallitusjäsenen kriittisimpiä ominaisuuksia on olla kiinnostunut ja utelias, mitä maailmassa tapahtuu. Hallituksen agendalla on niin erityyppisiä asioita, että on mahdotonta ajatella, että joka asiaan voisi olla asiantuntijansa pöydän ääressä. Sen sijaan on oltava ihmisiä, jotka seuraavat maailmantilannetta ja osaavat ajatella sen mahdollisia vaikutuksia liiketoimintaan.

Mainehaitta voi ollakin yllättäen se suurin riski, ja hallituksen tehtävä on vaalia yrityksen tärkeintä varallisuutta (mainetta/brändiä). Hallitus viestittää päätöksillään yrityksen arvoja. 

Hallituksen on myös mietittävä omaa ajankäyttöään. Hallitus haastaa operatiivista johtoa ja kysyy miksi, miksi ja yhä uudelleen miksi. Voimavarahallitus sparraa, käy aktiivisesti keskusteluja ja kysyy kysymyksiä.