Johdon palkitseminen on yksi hallituksen päätehtävistä. Tästä keskusteltiin Alexander Incentives:in DIF-Tietopankkiaamiaisella keskiviikkona 2.11.2016.
DIF-Tietopankkiaamiaisen aiheena oli johdon palkitseminen. Toimitusjohtaja Yrjö Kopra kertoi oman kokemuksensa valossa hallituksen roolista johdon palkitsemisen kehittämisessä. Ilari Lintukangas ja Kristina Wichmann esittelivät ylimmän johdon palkitsemisen trendejä ja tasoja 2017.
Lisäksi tilaisuudessa piti kommenttipuheenvuoron DIF:n hallituksen jäsen Juha Rantanen.
Hallitusten tulisi keskustella avoimesti palkitsemisfilosofiasta.
Tilaisuuden pääviestinä oli, että johdon palkitseminen tulee olla kytköksissä yrityksen strategiaan ja hallituksen tulee määrätietoisesti ohjata kannustinjärjestelmää sellaiseksi, että oikeanlaisista suorituksista palkitaan. Keskusteltiin muun muassa siitä, onko tulos ainoa määräävä mittari vai onko hyvä työsuoritus palkkion peruste, vaikka se ei näkyisikään suoraan yhtiön tuloksessa. 
Hallitus voi esimerkiksi kysyä, mitä yrityksen vuosikertomuksessa pitäisi lukea vuonna 2020 ja liittää palkitseminen sen toteutumiseen. Hallitus voi myös määritellä palkkion perusteeksi kasvun, tuloksen tai uudet markkina-alueet.
Kolmen R:n periaate on myös hyödyllinen ohjenuora hallitukselle: ”recruit, reward, retain”. Tällä tarkoitetaan sitä, että palkkioiden tulisi olla tarpeeksi houkuttelevia osaavan porukan rekrytointiin, osaajia tulee palkita hyvästä työstä ja palkkioilla pitäisi pystyä myös sitouttamaan osaajat yritykseen.
Toisaalta hallitusten tulisi keskustella avoimesti palkitsemisfilosofiasta, sillä palkitseminen on yksi hallituksen harvoista työkaluista. Tärkeää palkitsemisessa on paitsi pitkäjänteisyys, myös selkeys ja siitä viestiminen niin, että henkilöstö ja asianosaiset ymmärtävät sen. Viime aikoina Suomessa on kyllä huomattu ja hyväksytty räikeistä menestystarinoista palkitseminen, mutta johdon kiinteät palkat ovat polkeneet paikallaan.