DIFin jäsenet vierailivat 31.3.2022 Tesillä (Suomen Teollisuussijoitus), jossa keskusteltiin hallitusten osaamisesta, uudistumiskyvystä ja monimuotoisuudesta. Keskustelua pohjustivat tuoreet tulokset Tesin tekemästä hallitusdata-analyysistä. Tulokset esitteli Tesin toimitusjohtaja Jan Sasse.
Selvityksestä ilmenee, että suomalaisten hallitusten sukupuolijakaumassa ei ole tapahtunut merkittävää muutosta viimeisten 20 vuoden aikana. Hallitusjäsenistä 31 prosenttia ja puheenjohtajista 15 on naisia.
Hallitusjäsenten keskimääräinen ikä on 50 vuotta ja puheenjohtajien hiukan korkeampi, 53 vuotta. Hallitusjäsenistä alle 40-vuotiaita on 24 prosenttia ja yli 60-vuotiaita 23 prosenttia. Näin ollen reilu puolet on 40–60-vuotiaita. Hallitusjäsenyyden kesto suomalaisten yritysten hallituksissa on keskimäärin 10 vuotta.
Kansainvälisten hallitusjäsenten määrä suomalaisissa hallituksissa on vielä kovin vaatimaton (5 %), mutta se on kasvussa. Suomen ulkopuolelta kotoisin olevien jäsenten osuus uusista hallitusjäsenistä on kasvanut 2000-luvun aikana prosentista 9,5 prosenttiin.
Tesi selvitti analyysissään myös yritysten kasvuhakuisuutta. Mitä kasvuhakuisempi yritys, sitä vähemmän hallituksessa on naisia. Ja mitä kansainvälisempi hallitus, sitä kasvuhakuisempi yritys on. Kasvuhakuisissa yrityksissä hallituskokoonpano myös vaihtuu tiheämmin.
Tuloskatsauksen jälkeen vuorossa oli paneelikeskustelu, johon ottivat osaa Woltin maksuista vastaava johtaja Anniina Heinonen, Lamorin hallituksen jäsen, Pauligin viestintä- ja vastuullisuusjohtaja Kaisa Lipponen ja Ilmarisen varatoimitusjohtaja ja sijoitusjohtaja Mikko Mursula.
Jan Sasse
Panelistit olivat yhtä mieltä siitä, että hallitusten monimuotoisuudessa on vielä tekemistä, monella eri osa-alueella. Panelistit arvelivat, että naisjäsenten paikallaan junnaavan osuuden taustalla on ainakin koulutusvalintakysymyksiä ja esimerkkien puutetta. Naiskandidaatteja löytyy jo enemmän kuin kymmenen vuotta sitten, erityisesti laskentatoimen, vastuullisuuden ja digitalisaation osaajista. Eri alojen ja taustojen osaajia pitäisi kuitenkin saada kasvamaan yritysten johtoryhmiin. Panelistit pohtivatkin, pelätäänkö suomalaisissa yrityksissä poikkitieteellisyyttä. Yhdeksi monimuotoisuutta lisääväksi ratkaisuksi ehdotettiin hallitusten vaihtuvuuden lisäämistä. Siten osaajien ekosysteemi ja verkosto kehittyisivät, kun kandidaatteja olisi pakko löytää enemmän.
Lue lisää Testin selvityksestä täällä >
Selvityksen tulokset diaesityksenä täällä >