Uudet sisäpiirivelvoitteet – MAR-sääntely

EU:n markkinoiden väärinkäyttöasetus (596/2014, MAR) tulee voimaan 3.7.2016. MAR määrittelee välittömästi – eli ilman Suomen kansallisia lainsäädäntötoimia – muun muassa sisäpiirintiedon hallintaa ja käyttöä sekä sisäpiirintiedon julkistamista (jatkuva tiedonantovelvollisuus) koskevat vaatimukset. MAR:n myötä kansallista sääntelyä tullaan kumoamaan. Myös sääntelyn tulkinta ja oikeus lisäohjeistuksen antamiseen siirtyvät Finanssivalvonnalta Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaiselle (ESMA). Siten sisäpiirisääntelyn piirissä olevien toimijoiden tulee jatkossa seurata suoraan ESMA:n antamia ohjeistuksia ja tiedotteita.

MAR-sääntelyn keskeisimmät muutokset nykytilaan koskevat sisäpiirintiedon hallintaa ennen tiedon julkistamista (ns. lykkäämismenettelyn käyttöönotto), sisäpiirirekisterien perustamista ja ylläpitämistä sekä johtohenkilöiden kaupankäynti-ilmoitusten tekemistä.

Sisäpiirintiedon julkistaminen

MAR:n mukaan pörssiyhtiön tulee julkistaa yhtiötä koskeva sisäpiirintieto mahdollisimman pian, mikäli yhtiö ei päätä lykätä tiedon julkistamista. Tiedon julkistamista voidaan lykätä vain sillä edellytyksellä, että tietyt sääntelyssä määritellyt ehdot täyttyvät. Lykkääminen on mahdollista esimerkiksi silloin, kun yritysjärjestelyä koskevat neuvottelut ovat käynnissä ja transaktio on edelleen valmisteluvaiheessa. Viimeksi mainittu ehto vastaa siis käytännössä nykysääntelyä, jonka nojalla valmisteilla olevia asioita ei tarvitse julkistaa. MAR tuo kuitenkin mukanaan uuden vaatimuksen tehdä erillinen päätös tiedon julkistamisen lykkäämisestä, sekä vaatimuksen dokumentoida sisäpiirintiedon hallintaprosessi hankkeen olemassaolon ajan. Lisäksi, mikäli hanke ”kypsyy” julkistettavaksi, tulee Finanssivalvontaa erikseen informoida siitä, että asian julkistamista on lykätty. Kyse on kuitenkin aina jälkikäteisestä informoimisesta; mitään ennakkolupia lykkäämiseen ei Finanssivalvonta myönnä.

Sisäpiirirekisterit

MAR muuttaa myös sisäpiirirekisterikäytäntöä. Julkisen sisäpiirirekisterin ylläpitäminen yhtiön omilla internetsivuilla ei ole enää pakollista lain voimaantulon jälkeen. Lisäksi pysyvä sisäpiirinrekisteri muuttuu vapaaehtoiseksi. Yhtiön tulee kuitenkin jatkossakin ylläpitää erillisiä hankekohtaisia rekistereitä kaikista sisäpiirintietoa koskevista hankkeista. Nykysääntelyssäkin edellytetyllä tavalla hankerekistereihin merkitään edelleen kaikki ne henkilöt, jotka ovat saaneet hanketta koskevaa sisäpiirintietoa. Pysyvää sisäpiirirekisteriä on mahdollista käyttää ainoastaan, jos yhtiössä on tietty piiri henkilöitä, joilla on aina hallussaan yhtiötä koskevaa sisäpiirintietoa. Tämä johtuu siitä, että pysyvässä sisäpiirirekisterissä olevien henkilöiden oletetaan saavan tiedon kaikista yhtiön hankkeista tai kaikesta sisäpiirintiedosta. Käytännössä jäänee kuitenkin poikkeukselliseksi, että tällainen henkilöpiiri olisi identifioitavissa. Esimerkiksi tieto yhtiötä koskevasta julkisesta ostotarjouksesta ei välttämättä ole ainakaan järjestelyn alkuvaiheissa muilla kuin hallituksen puheenjohtajalla tai toimitusjohtajalla eikä voida olettaa, että esimerkiksi kaikilla johtoryhmän jäsenillä olisi tällaista tietoa.

Johtohenkilöiden kaupankäynti

Julkisen sisäpiirirekisterin julkistamisen sijaan yhtiön määrittelemien johtohenkilöiden kaupat yhtiön arvopapereilla tai rahoitusvälineillä tulee julkistaa yhtiön antamalla pörssitiedotteella mikäli kaupan arvo ylittää määrätyn vuotuisen minimirajan. Ilmoitusvelvollisuus koskee lisäksi johtohenkilöiden lähipiiriä. Epäselvää tässä vaiheessa on edelleen, lasketaanko johtohenkilön lähipiiriin kuuluviksi myös vaikutusvaltayhteisöt, eli yhteisöt joissa johtohenkilö toimii esimerkiksi hallituksen tai hallintoneuvoston jäsenenä mutta ei omistajana. ESMA:n ja EU:n komission tulkintaa kysymykseen odotetaan kevään aikana. Johtohenkilöiden kaupankäyntiä koskeva ilmoitus on tehtävä viipymättä ja viimeistään kolme työpäivää liiketoimen toteuttamisen jälkeen ja yhtiön on julkistettava tieto järjestelystä saman aikajakson aikana. Laiminlyönti on sanktioitu verrattain ankarasti. Yhtiö voi julkistaa johtohenkilöiden kaupankäyntiä koskevat tiedotteet erillisenä pörssitiedoteluokkana.

Suljettu ikkuna

MAR sisältää myös vaatimuksen 30 kalenteripäivän pituisesta suljetusta ikkunasta ennen tulosjulkistusta, jonka aikana johtohenkilöt eivät lähtökohtaisesti voi käydä kauppaa yhtiön arvopapereilla tai muilla yhtiön rahoitusvälineillä.

Osakeyhtiölain muutosten valmistelu

Oikeusministeriö keräsi viime syksyn aikana avoimessa verkkokeskustelussa mielipiteitä osakeyhtiölain toimivuudesta ja muutostarpeista. Aihealueet liittyivät:

• i) yhtiön perustamiseen, rekisteröintiin ja sähköisiin yhtiöasiakirjoihin,
• ii) yhtiön päätöksentekoon, johtoon ja vastuuseen sekä
• iii) rahoitukseen, tilinpäätökseen ja rakennejärjestelyihin.

Oikeusministeriön tekemän yhteenvedon mukaan merkittävä osa palautteesta koski yritystoiminnan edellytysten helpottamista, sääntelyn purkamista ja digitalisaation mahdollisuuksien hyödyntämistä. Päätös mahdollisesta lainvalmisteluhankkeesta tehdään mahdollisesti jo tänä keväänä.

Euroopan unionin uusi tilintarkastussääntely

Tilintarkastusdirektiivin muutos sekä uusi tilintarkastusasetus tulevat sovellettaviksi ensi kesänä. EU:n sääntelyuudistusten kansallinen voimaansaattaminen aloitettiin vuonna 2014 ja työ- ja elinkeinoministeriön asettama työryhmä julkisti mietintönsä asiassa marraskuussa 2015 (jäljempänä ”TEM-mietintö”). DIF antoi oman lausuntonsa työryhmän mietinnöstä.

Työ- ja elinkeinoministeriön saamista lausunnoista koostettiin yhteenveto aikaisemmin tänä keväänä. Ministeriö on tämän jälkeen valmistellut virkatyönä luonnoksen hallituksen esitykseksi (jäljempänä ”HE-luonnos”). Toisin kuin TEM-mietinnössä oli aiemmin linjattu, vaatimuksesta toimintakertomuksen tilintarkastamisesta koko laajuudessaan oltaisiin nyt luopumassa. Tämä vastaa DIF:nkin lausunnossaan esittämää kantaa. HE-luonnoksen mukaan tilintarkastajan tulisi kuitenkin varmistaa, että toimintakertomus on ristiriidaton (yhdenmukainen) saman tilikauden tilinpäätökseen nähden ja että toimintakertomus on laadittu sovellettavien lakisääteisten vaatimusten mukaisesti.

Lisäksi DIF on aiemmin kommentoinut TEM-mietinnön ehdotusta siitä, että Tilintarkastuslautakunta voisi kieltää pörssiyhtiön tai muun PIE-yhteisön hallitukseen tai muuhun hallintoelimeen kuuluvan henkilön osallistumisen PIE-yhteisön hallintoelimeen kolmelta vuodelta, jos jäsen on osallistunut tilintarkastuslainsääntelyn vastaisella tavalla päätökseen tilintarkastajan valinnasta tai tilintarkastuspalveluiden hankinnasta. Uutta HE-luonnosta onkin hieman kevennetty siten, että sanktio voitaisiin määrätä ainoastaan jos teko tai laiminlyönti on vakava ja jos kyseessä oleva jäsen on toiminut tahallisesti tai törkeän huolimattomasti. Sanktiosta päättäisi Finanssivalvonta.

Muita vireillä olevia hankkeita

Trilogi-neuvottelut liittyen osakkeenomistajien oikeuksia koskevan direktiivin muutosehdotukseen alkoivat uudestaan maaliskuussa 2016.

Euroopan parlamentin työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunta antoi 26.2.2016 mietintöluonnoksen työntekijöiden edustuksesta yritysten hallituksissa. Mietintöluonnoksessa kehotetaan Euroopan komissiota muun muassa laatimaan työntekijöiden edustusta hallituksissa koskevat säännöt, ja suositellaan, että yrityksissä, joissa on yli 50 työntekijää, puolet hallituksen paikoista varattaisiin työtekijöille tai heidän edustajilleen.

Euroopan komissiota avustava epävirallinen yhtiöoikeuteen erikoistunut asiantuntijatyöryhmä antaa mietintönsä otsikolla ”Digitalization and Company Law” huhtikuussa 2016.