EU:n Whistleblower-direktiivi astuu voimaan 17.12.2021. Se koskee yli 250 henkeä työllistäviä ja rahanpesulle altistuvia yrityksiä sekä laajenee myöhemmin koskemaan vähintään 50 henkeä työllistävät yritykset. KPMG:n Head of Legal Compliance Antti Aalto ja Head of Forensics Timo Piiroinen kertoivat direktiivin normeista ja haasteista sen implementoinnissa DIF-webinaarissa tiistaina 18.5.2021.
He esittelivät ilmoittajien suojaa koskevaa direktiiviä pähkinänkuoressa ja miten organisaatio täyttää sen edellyttämät velvoitteet. Whistleblower-lainsäädäntötyö on parhaillaan käynnissä kaikissa EU-maissa. Nykyistä tietosuoja-asetusta on noudatettava aukottomasti, mikä tekee asian luonteen vuoksi prosessista haastavaa. Aalto kertoi, miten hankkeesta saadaan kustannustehokas sekä miten yhtäläiset oikeudet ja suojaaminen huomioidaan. Ilmoituskanava kertoo hallituksen ja johtoryhmän tasolle, miten yrityksen kontrolliympäristö toimii. Samalla ongelmiin voidaan puuttua yhtiön sisällä jo ennen mahdollista viranomaiskäsittelyä.
Piiroinen esitti osallistujille tilannetta kartoittavia kysymyksiä muun muassa direktiivin vaikutuksesta hallituksen vastuuseen. Whistleblower-kanava ei suinkaan ole vain lain edellyttämä välttämätön paha, vaan se tarjoaa hyötyjä yrityksen johdolle, sidosryhmille ja henkilöstölle. Asiantuntijat antoivat myös käytännön vinkkejä kanavan aktivointiin. Piiroinen kehotti tehostamaan sisäistä viestintää ja Aalto puolestaan lisäsi kanavan turvallisuuden luovan uskottavuutta.
Case-esimerkin esitteli Purmo Group Oy:n päälakimies Lauri Soikkeli, joka kertoi omakohtaisesti ilmoituskanavan vaikutuksesta hallituksen vastuuseen. Asia on jatkossa huolellisuusvelvoitteen piirissä, minkä johdosta Soikkeli nosti esiin erilaisia compliance- ja policy-esimerkkejä. Hän suositteli raportointikanavan hallinnan ulkoistamista, jolloin optimoidaan muun muassa resurssit, riskit ja anonymiteetti.
DIFin jäsenen kommenttipuheenvuoron piti VTT:n tutkimusjohtajana työskentelevä Kalle Kantola. Hän keskittyi yrityksen saamaan lisäarvoon ja vastuullisuuden toteuttamiseen. Ongelmien ja epäkohtien huomioiminen ja korjaaminen voivat viedä paljon enemmän aikaa ja rahaa ilman whistleblower-kanavaa. Hallitus saa kanavan kautta tietoa ja voi osoittaa, että asioihin puututaan ja tietoa haetaan, mikä helpottaa hallituksen valvontavastuuta. Kantola muistutti, että direktiivi ei ota kantaa, miten kanava pitää toteuttaa. Funktionaalisuuden voi määrittää itse tilanteen ja yrityksen tarpeiden mukaan.
Loppupuheenvuorossaan DIFin pääsihteeri Leena Linnainmaa kiitti osallistujia ja kertasi whistleblower-kanavan hyötyjä. Sen myötä yrityskulttuuria mitataan paremmin ja hallitus on tietoisempi yhtiön sisäisistä asioista. Lisävivahteena Linnainmaa muistutti, että on myös mahdollista, että joskus kilpailijat saattavat tehdä kiusaa ilkivaltaisilla ilmoituksilla, jolloin ne on käsiteltävä osaavasti ja ammattitaidolla.
Tilaisuuden esitysmateriaali ja videotallenne löytyvät DIFin jäsensivujen Videotallenteet-sivulta (vaatii kirjautumisen). Esitysmateriaali löytyy kirjautuneille myös tämän artikkelin jälkeen.