Viime aikojen tapahtumavyöry on tuskin jättänyt yritysten hallituksia toimettomiksi. Poliittisten riskien, kyberturvallisuuden sekä pandemia- ja maineriskien merkitys on harpannut ilmastonmuutoksen ohella. Hankintaketjujen haavoittuvuus on tullut ilmi karulla tavalla, kun jopa lääkkeistä on ollut pulaa, puhumattakaan komponenteista ja etätyökaluista.
Toisaalta digiloikka on ollut suuri. Vastuullisuudesta on tullut arkipäivää hallituksen agendalla, mikä näkyy tämänkin lehden sisällöistä. Uudet käänteet asettavat hallitusjäsenten osaamisen koetukselle.
Virtuaalisestikin hallitus voi toimia tehokkaasti, etenkin raportointia ja perusasioita käsitellessä.
Koronapandemian myötä hallitukset siirtyivät laajalti etätyöskentelyyn. Niistä saatu oppi on monella tapaa hyödyllistä. Virtuaalisestikin hallitus voi toimia tehokkaasti, etenkin raportointia ja perusasioita käsitellessä. Innovaatiot, uuden luominen ja vaikeiden asioiden käsittely taas voivat kärsiä raskaasti. Nämä huolet kävivät ilmi DIFin syyskuussa 2020 tekemästä kyselystä koronakriisin vaikutuksista hallitustyöskentelyyn.
Pandemian pysyviä vaikutuksia hallitustyöhön lienee etätyöskentelyn jatkuminen kriisin jälkeenkin. Ulkomaisten huippuosaajien saaminen kaukaisen Suomen hallituksiin helpottuu, jos osa kokouksista pidetään etänä ja läsnäolokokouksissa keskitytään strategiaan, uuden luomiseen ja vaikeisiin asioihin.
Toisaalta etätyöskentelyn jatkuminen saattaa johtaa siihen, että kevään 2021 yhtiökokouksissa hallituksiin valitaan tavallista vähemmän uusia jäseniä. Se on iso miinus, mikäli hallitus tarvitsee uutta osaamista. Koronapandemia lienee avannut joissakin yhtiöissä silmiä tarpeeseen vahvistaa hallituksen osaamista joillakin osa-alueilla.
Rehellinen ja syvällinen hallitustyön arviointi on aiheellista kaikissa yrityksissä.
Uudet kokemukset ovat asettaneet hallitukset tiukkaan paikkaan, ja niiden jäseniltä odotetaan entistä enemmän osaamista. Löytyykö kaikista hallituksista riittävästi ketteryyttä muuttuneessa tilanteessa? Erityisesti kysymys on puheenjohtajan roolista. Miten hyvin hän kykenee johtamaan tehokasta ja tuloksellista etätyöskentelyä? Rutiinipäätökset epäilemättä syntyvät, mutta entä innovaatioiden tai vaikeiden asioiden käsittely? Ja miten uudet jäsenet pääsevät täysivaltaisesti ryhmään mukaan?
Hallitustyön arvioinnilla on nyt näytön paikka. Rehellinen ja syvällinen arviointi on aiheellista kaikissa yrityksissä. Tässäkin puheenjohtajalla on ratkaiseva asema – onko hän aidosti sitoutunut rehelliseen arviointiin ja tulosten hyödyntämiseen?
Tämän vuoden kokemuksia rikkaampina ja niistä oppia ammentaen on hyvä myös irtautua arjesta tulevina joulun pyhinä. Toivottavasti tämä lehti toimii antoisana lukupakettina vaikkapa välipäivinä!
Kirjoitus on Boardview 2/2020 -lehden pääkirjoitus.
