Hyvä hallitus suuntaa katseensa tulevaisuuteen

Poikkeaako työskente­ly pörssiyhtiön, val­tio-omisteisen yhti­ön, perheyhtiön tai kansalaisjärjestön hallituksessa toisis­taan? Yhtäläisyyksiä on itse asiassa paljon enemmän kuin eroja.

Hallitusten monimuotoisuus yh­distetään usein ensisijaisesti suku­puolikiintiöihin. Monimuotoisuus koostuu kuitenkin huomattavasti monipuolisemmista tekijöistä kuten kokemus- ja koulutustaustasta, eri ikäryhmistä ja kansallisuuksista.

Hallituksessa tarvitaan oman toi­mialan osaamista. Jos sitä kuitenkin painotetaan liikaa, muodostuu hel­posti liian yksimielinen joukkue. Ris­kinä tässä olen nähnyt sekä hallituk­sen ja johdon roolien sekoittumisen että kyvyttömyyden kyseenalaistaa asioita. Joukossa tarvitaan myös niitä, jotka esittävät tyhmiä kysymyksiä.

Toinen toimivan hallitustyöskentelyn perusta on hyvä yhteishenki. Jäsenten on kyettävä kuuntelemaan toisiaan. On tärkeää, ettei hallitukseen muodostu ”kahden ker­roksen väkeä”. Mikäli päätöksiä valmistellaan kabineteissa, hallituksen rooli muuttuu päätöksentekijästä kumileimasi­meksi. Myös yksittäisen jäsenen kyky kantaa henkilökohtai­nen vastuu päätöksistä vaikeutuu.

Hallituksen tärkein tehtävä on valita yhtiölle kyvykäs toi­mitusjohtaja. Kun tässä onnistutaan, on johdolle annettava työrauha. Hallituksen ja toimitusjohtajan välillä on kuiten­kin oltava vahva luottamus, onhan hallitus aina johdolta saa­miensa tietojen varassa.

Hallituksen on syytä vaatia päätösesitysten tueksi riski- ja herkkyysanalyyseja ja vaihtoehtoisia ratkaisumalleja. Nii­den pohjalta hallitus voi tarvittaessa haastaa toimivan joh­don näkemyksiä.

Hallitustyö vaatii jatkuvaa uudistumista. Se tarkoittaa sekä kehityskohteiden identifiointia että yhtiön strategisiin prioriteettei­hin tarvittavan osaamisen säännöl­listä arviointia. Vuosittain tehtävät itsearvioinnit, tavoitekeskustelut ja epäviralliset ajatustenvaihdot ovat tässä tärkeitä työvälineitä.

Pieni jännite hallituksen kokouksissa on suoras­taan välttämätöntä

Monessa yhtiössä käytetty toimi­kausien maksimimäärä on hyvä tapa varmistaa, ettei hallituksesta muo­dostu liian homogeeninen yhteisö.

Professori Didier Cossin IMD-instituutista uskoo, että pieni jännite hallituksen kokouksissa on suoras­taan välttämätöntä. Ilmapiiri, joka rohkaisee avoimeen keskusteluun ja eriävien näkemysten esiin tuomi­seen saa hallituksen monimuotoi­suudesta irti kaiken potentiaalin.

Hallitustyö on muuttunut entistä vaativammaksi ja edellyttää riittävää ajankäyttöä, toimintaympä­ristön seuraamista sekä hyvää val­mistautumista kokouksiin. Hallitus­jäsenyys ei enää ole hyvä veli -verkoston avulla avautuva kunniavirka, joskin niitäkin esimerkkejä vielä löytyy.

Parhaissa hallituksissa olemme peräpeiliin katsomisen si­jaan kyenneet keskittymään tulevaisuuteen liittyviin riskei­hin ja mahdollisuuksiin. Skenaariotyöskentely on hyvä apu­väline markkinoilla tapahtuvien disruptioiden ennakoinnis­sa. Hallitus vastaa strategiasta ja sen on ymmärrettävä, kuin­ka uudet megatrendit kuten tekoäly, teollinen internet tai siirtyminen kiertotalouteen vaikuttavat yhtiöön.

Hallituksen toimintakyky ei riipu siitä, onko kyseessä pörssilistattu yhtiö, perheyhtiö, valtio-omisteinen yhtiö vai kansalaisjärjestö. Kaikissa niissä vaaditaan kykyä ja uskallus­ta kyseenalaistaa asioita. Huumoriakaan ei pidä unohtaa!

Kirjoitus on alun perin julkaistu Mandatumin Life Magazinen numerossa Kevät-Kesä 2018.

Tilaa ilmoitukset
Ilmoita kun
guest
0 Kommenttia
Inline Feedbacks
View all comments