Nykyisin hallitukset arvioivat myös jatkuvasti omaa toimintaansa ja tekevät tarvittaessa korjaavia toimenpiteitä.
Kauppatieteen tohtori Jari Melgin totesi AP Areenalla (Arvopaperi 9/2016) väitöskirjatutkimuksensa päähavainnoksi sen, että hallitusten ajankäyttö on varsin tehotonta. Olen toiminut vuodesta 1978 yhden tai useamman yrityksen hallituksen puheenjohtajana. Kokemukseni hallitustyöskentelystä poikkeaa Melginin havainnosta.
Olen samaa mieltä Melginin haastattelemien hallitustyöskentelyn ammattilaisten kanssa siitä, että toimitusjohtajan valinta ja yrityksen strategia ovat hallitustyön keskeisiä tehtäviä. Melgin toteaa johtopäätöksenään: ”Kun toimitusjohtajan keskimääräinen vaihtoaika on lähes kymmenen vuotta, eikä strategiaa ihan jatkuvasti muuteta, on olennaista ymmärtää mitä hallitukset tekevät tuon väliajan.”
Olen täysin samaa mieltä siitä, että hallituksen toiminnasta tulee raportoida osakkaille. Näin olen osaltani tehnyt jokaisessa pörssiyhtiössä avatessani yhtiökokouksen hallituksen puheenjohtajana.
Hyvä hallitus käsittelee strategisia kysymyksiä jokaisessa kokouksessaan.
Sen sijaan käsitykseni strategisesta johtamisesta poikkeaa Melginin edellä luomasta mielikuvasta. Käsitykseni mukaan hyvä hallitus käsittelee strategisia kysymyksiä jokaisessa kokouksessaan.
Ilmarisen toimitusjohtaja Timo Ritakallio osoittaa syyskuun lopussa Aalto-yliopistossa tarkastetussa väitöskirjassaan, miten menestyvä yritys voi muokata strategiaansa jatkuvasti vastaamaan toimintaympäristön muutoksia ilman radikaaleja, yhdellä kertaa tehtäviä muutoksia.
Hallitustyön kannalta tämä tarkoittaa, että hallituksen tulee riittävän syvällisesti ymmärtää yrityksen strategian keskeiset elementit riippumatta siitä, tavoitellaanko syvällistä liiketoimintamallin transformaatiota vai strategian asteittaista uudistamista. Hyvä strategia kehittyy johdon ja hallituksen jatkuvan dialogin ja vuorovaikutuksen tuloksena. Hallituksen roolina on rakentavan kriittisesti arvioida yrityksen strategista uudistumista ja valittuja kilpailukeinoja.
Yrityksen menestys perustuu pitkällä aikavälillä johtamiseen. Hallitustyö on osa yrityksen johtamisprosessia. Hallituksen puheenjohtaja johtaa hallitustyötä ja toimitusjohtaja yrityksen liiketoimintaa. Puheenjohtamani hallitukset määrittelevät vuosittain Board Agendan, keskeisimmät 3–5 asiakokonaisuutta, joiden tulee olla seuraavien 12-18 kuukauden aikana hallituksen arvioinnin ja päätöksenteon kohteena.
Käsiteltävät asiat perustuvat luonnollisesti kunkin yrityksen kehitysvaiheeseen ja kilpailutilanteeseen. Viime vuosina yrityksen johtoresurssien (noin 20 ylintä johtohenkilöä) arviointi ja ylimmän johdon seuraajasuunnittelu ovat kuitenkin usein nousseet keskeisiksi teemoiksi.
Board Agendan avulla hallitustyöskentelystä tulee strategisempaa – siinä painottuvat toimintaympäristön ja kilpailukentän muutokset. Myös hallitustyön vuosikello ja kunkin kokouksen esityslista on helpompi suunnitella, kun toimiva johto tietää mitä asioita ja missä laajuudessa hallitus haluaa kulloinkin käsitellä. Nykyisin hallitukset arvioivat myös jatkuvasti omaa toimintaansa ja tekevät tarvittaessa korjaavia toimenpiteitä.
Näistä syistä olen siinä käsityksessä, ettei yritysten hallitusten ajankäyttö ole tehotonta. Ei sen ainakaan tarvitse olla.
Jorma Eloranta
Kirjoitus on julkaistu Arpopaperi-lehdessä lokakuussa.
