Suomessa on yleistynyt järjestelmä, jossa pörssiyhtiön varsinainen yhtiökokous valitsee osakkeenomistajista koostuvan nimitystoimikunnan, jonka vastuulla on muun muassa esitykset yhtiökokoukselle hallituksen jäsenten valinnasta. Nimitystoimikunnan muodostavat tyypillisesti kolmen tai neljän suurimman osakkeenomistajan nimeämät edustajat ja nimitystoimikunnan puheenjohtajana toimii yleensä suurimman osakkeenomistajan nimeämä henkilö. Nykyään nimitystoimikuntien toimikausi kestää tyypillisesti vuoden, käytännössä usein elokuusta elokuuhun. Nimitystoimikuntien työskentely aktivoituu tyypillisesti elokuussa ja seuraavan kevään hallitusvalintoja valmistelevat tarvekartoitukset ja prosessit painottuvat syksyyn ja loppuvuoteen.
Pörssiyhtiöissä, joissa ei ole valittu osakkeenomistajien nimitystoimikuntaa, hallituksen kokoonpanoa ja uusien jäsenten valintaa miettivät ja valmistelevat yhtiökokousten välillä hallituksen jäsenistä koostuva nimitysvaliokunta, jota yleensä johtaa hallituksen puheenjohtaja.
Pohdinta siitä, minkälaisia muutoksia pörssiyhtiön hallituksessa tarvitaan, on vaativa tehtävä ja edellyttää kyseisen yhtiön liiketoiminnan, kilpailutilanteen ja toimintaympäristön hyvää tuntemusta. Lisäksi pohdinta edellyttää yhtiön nykyisen hallituksen ja ylimmän johdon hyvää tuntemusta. Osakkeenomistajien nimitystoimikuntien yleistyminen viimeisen noin kymmenen vuoden aikana on johtunut siitä, että osakkeenomistajat ovat halunneet lisätä vaikutusmahdollisuuksiaan hallitusvalinnoissa. On pidetty hyvänä, ettei hallitus täydennä ”itse itseään”.
Osakkeenomistajien nimitystoimikuntien työskentely on viime vuosina merkittävästi systematisoitunut ja ammattimaistunut. Keskusteluissani pörssiyhtiöiden hallitusten puheenjohtajien kanssa olen kuitenkin huomannut, että hallitusten puheenjohtajat kaipaavat tulevien hallitusvalintojen pohjustamiseksi nykyistä systemaattisempaa, ympäri vuoden tapahtuvaa dialogia nimitystoimikuntien puheenjohtajien kanssa. Nimitystoimikuntien puheenjohtajien onkin aktivoiduttava hallitusten puheenjohtajien suuntaan ja yhteistyössä hallitusten puheenjohtajien kanssa luotava käytänteet, joiden avulla hallitusten täydentämistä valmistelevasta prosessista tulee ympärivuotinen, syvällinen dialogi. Osaksi tätä dialogia sopii luontevasti, että nimitystoimikuntien puheenjohtajat ottavat nykyistä aktiivisemman roolin myös hallitusten työskentelyä koskevien vuotuisten arviointien sisällön määrittelyssä. Nimitystoimikunnan puheenjohtajan tehtävän tulee siis olla käytännön toiminnan tasolla ympärivuotinen, jossa tärkeimmät keskustelukumppanit vuoden mittaan ovat hallituksen puheenjohtaja ja suurimmat osakkeenomistajat.
Nimitystoimikunnan ja hallituksen puheenjohtajan roolit ovat keskeisen tärkeät hallituksen rakenteen ja kokoonpanon kehittämisessä yhtiön tulevia tarpeita vastaaviksi. Suomessa monen suuren pörssiyhtiön nimitystoimikuntien puheenjohtajina toimivat työeläkeyhtiöiden, Solidiumin ja valtioneuvoston kanslian omistajaohjausosaston edustajat. Näillä henkilöillä on erityisen hyvä mahdollisuus toimia uuden toimintatavan kehittäjänä. Heillä on kiinnostava ja vastuullinen tehtävä uuden kulttuurin luomiseksi.
Kirjoitus on alun perin julkaistu IMS Talentin uutiskirjeessä 13.11.2018.
