Helsingin pörssistä on Pörssisäätiön tilastojen mukaan lähtenyt 2000-luvulla 78 yritystä. Uusia listautumisia on ollut paljon vähemmän, alle 40.
Eläkeyhtiöittemme maksamat eläkkeet alkavat olla suuremmat kuin maksutulot. Kotitaloudet makuuttavat rahojaan mieluummin pankkitileillä kuin sijoittavat pörssiyhtiöihin.
Vaikka yli 830 000 yksityishenkilöä omistaa pörssiyhtiöitämme, osakkeet ovat vain noin kymmenen prosenttia kotitalouksien rahoitusvaroista.
Perifeerisen sijaintimme takia ulkomaalaiset vähentävät vaikeampien aikojen koittaessa Helsingissä noteerattujen yritysten omistuksia, mistä johtuva pörssikurssiriski hakkaa monet liiketoimintariskit.
Listautumiseen luonnollisesti kuuluvien tiedottamisvelvoitteiden takia pörssiyhtiön ongelmat ovat nopeasti iltapäivälehtien ja suuren yleisön ratkottavina. Näissä yhteyksissä poliitikot pyrkivät sälyttämään pörssiyhtiöille lisää raportointia ja hallinnollisia velvoitteita. Pankkien tiukentuneet vakavaraisuusvaatimukset nostavat luottokustannuksia.
Tähän maailmaan sopii surkeasti hallituksen kehysriihen ratkaisu, jossa pörssiyhtiöiden osinkoverotusta kiristettiin. Hallituksen suulla vaaditaan yrityksiltä avoimuutta ja vastustetaan veroparatiiseja.
Käytännön ratkaisulla suositaan kuitenkin omistusrakenteita, joissa tehokas verosuunnittelu on arvossa ja julkisuuteen voidaan kertoa, mitä hyväksi nähdään.
Ellei trendiä saada katkaistuksi, osa Helsingissä listatuista yrityksistä ostetaan pois tai noteeraus siirretään muualle, eikä uusia listautumisia tule vastaisuudessakaan riittävästi.
Jotta yksityisrahoitteisen sektorin tavoiteltu kasvu voisi toteutua, tarvittaisiin vuosittain kymmenien kasvuhakuisten yritysten listautumista pörssiin. Osa niistä on tämän päivän aloitusvaiheen yrityksiämme. Myös valtion salkussa on yrityksiä, jotka voisivat saada pörssiyhtiönä uutta potkua johtamiseensa.
Pörssistatus antaa kasvavalle yritykselle mahdollisuuden vahvistaa omaa pääomaa ja monipuolistaa velkarahoitusta. Kasvuhakuiselle perheyritykselle pörssilistaus tulisi olla luonnollinen keino suvun omistuksen järjestelemiseen hallitusti ilman, että kasvun edellytykset vaarantuvat omistuksen vaihdoksiin liittyvän velkaantumisen takia. Tai että yritys täytyy myydä ulkomaiselle sijoittajalle sukupolvenvaihdoksen mahdollistamiseksi.
Finanssimarkkinoiden turbulenssien takia suomalaiset pörssiyritysten yksityiset ankkuriomistajat ovat yrityksen kaikille pitkäjänteisille omistajille eduksi Kemiran, Koneen, Uponorin, Vaisalan, Wärtsilän ja monen muun tapaan. Kotimainen omistus tukee yritystoiminnan ja investointien suuntaamista Suomeen ja pääkonttorien säilymistä Suomessa.
Pelastetaan siis Helsingin pörssi. Pörssiyhtiöitä ja niihin sijoittavia suomalaisia tarvitaan lisää, jottei Suomi vajoa taloudelliseksi takapajulaksi ja eteläisten EU-kumppaneittemme kaltaiseksi kerjäläisvaltioksi.
Julkaistu Tekniikka & Talous -lehden numerossa 19/2013