Hallitustyöskentelyssä on vaarana ryhmäajattelu. Silloin hallituksen jäsen yrittää sopeuttaa mielipiteensä vastaamaan muiden jäsenten ajattelua.
Yrityksillä ei ole varaa vapaamatkustajiin hallituksissa. Puheenjohtajan keskeinen tehtävä on varmistaa, että kaikista hallituksen jäsenistä saadaan mahdollisimman paljon lisäarvoa yritykselle. Suurten suomalaisten yritysten hallitusjäsenet arvostavat puheenjohtajien toimintaa varsin korkealle, ilmenee juuri julkaistusta Hallitustyötutkimuksesta. Kipupisteitäkin puheenjohtajien toiminnasta löytyi.
Hallitustyötutkimus 2019 kartoitti laajasti suomalaisten suuryritysten hallitustyöskentelyä. Yksi tutkimusteemoista oli hallituksen puheenjohtajan ja muun hallituksen keskinäisen yhteistyön sujuminen. Tutkimuksen kohderyhmänä olivat suomalaisten suuryritysten hallitusten jäsenet ja toimitusjohtajat, joista tutkimusta varten haastateltiin yhteensä 18:aa ja kyselyyn vastasi 300 henkilöä.
Yritysten hallituksissa työskentelee osaavia henkilöitä. Hallitustyöskentelyssä ei kuitenkaan aina pystytä täysimääräisesti hyödyntämään heidän osaamistaan. Tämä voi johtua monista seikoista, alkaen hallituksen jäsenen motivaatiosta ja ajankäytöstä. Ongelman taustalla voi kuitenkin olla myös hallituksen sisäinen dynamiikka ja puheenjohtajan toiminta.
Hallitustyöskentelyssä on vaarana ryhmäajattelu. Silloin hallituksen jäsen yrittää sopeuttaa mielipiteensä vastaamaan muiden jäsenten ajattelua, vaikka tietäisikin, että tehtävä päätös ei ole paras mahdollinen. Taustalla voi olla hallitukseen pesiytynyt traditio, että ulospäin suuntautunut hallituskonkari hallitsee keskustelua ja ottaa nopeasti asioihin kantaa muiden mukautuessa siihen.
Kun kaikilta edellytetään perusteltua kannanottoa tärkeään asiaan, kokoukseen valmistutumattomana saapunut hallitusjäsen paljastuu.
Hallitustyötutkimuksen vastaajista 78 prosenttia katsoi, että puheenjohtaja antoi erittäin hyvin kaikille hallitusjäsenille mahdollisuuden päätöksiin vaikuttamiseen. Kuitenkin viidennes vastaajista kertoi puheenjohtajan antavan tämän mahdollisuuden vain kohtalaisesti. Tulos saattaa kertoa ryhmäajattelun esiintymisestä. Puheenjohtajan tehtävänä on varmistaa, että kaikki pääsevät sanomaan aidon mielipiteensä. Puheenvuorot voi jakaa vaikkapa uusimmasta hallitusjäsenestä tai hiljaisimmasta alkaen.
Hallituskokoonpanoissa ei pidä antaa tilaa vapaamatkustajille. Kun puheenjohtaja varaa kaikille puheenvuoron ja myös vaatii kaikki hallituksen jäsenet mukaan keskusteluun ja päätöksentekoon, vapaamatkustaja ei voi piileskellä hallituksessa huomaamattomana. Kun kaikilta edellytetään perusteltua kannanottoa tärkeään asiaan, kokoukseen valmistutumattomana saapunut hallitusjäsen paljastuu.
Klikkiytyminen ei ole yleinen ongelma suomalaisissa hallituksissa. Silti hallitustyötutkimukseen vastanneista toimitusjohtajista 21 prosenttia on sitä mieltä, että hallituksessa esiintyy kuppikuntia, kun taas hallituksen puheenjohtajista näin ajattelee vain viisi prosenttia ja muista jäsenistä kymmenen prosenttia. Klikkiytymisellä on vahingollisia seuraamuksia, sillä hallitustyötutkimuksessa ilmeni, että klikkiytyneissä hallituksissa puheenjohtajat eivät anna kaikille hallitusjäsenille riittävää mahdollisuutta päätöksiin vaikuttamiseen.
Hallituksen kompastuskivenä saattaa olla kokouksen ajankäytön jakautuminen. Hallitustyön keskiössä pitäisi olla strategiatason asiat ja yhtiön tulevaisuus. Ei ole harvinaista, että hallitustyössä aika tuntuu loppuvan kesken, kun käsitellään strategisia asioita. Vaikka peruutuspeiliinkin pitää katsoa, se ei ole hallitustyön pääasia. Hallituksen ajankäyttö ei saa painottua menneisyyteen eli raportoinnin seuraamiseen. On pitkälti puheenjohtamisesta kiinni, onko kokouksissa riittävästi aikaa keskustella strategisista asioista ja yrityksen tulevista menestystekijöistä
Hallituksen puheenjohtajalla voi olla liian ruusuinen kuva hallitustyön dynamiikasta. Vain vajaa puolet, 44 prosenttia, hallitustyötutkimuksen vastaajista antoi erittäin hyvän arvion puheenjohtajalle hallituksen keskustelun moderoinnista. Runsas puolet suurten yhtiöiden hallitusjäsenistä löytää siis parantamisen varaa puheenjohtamisesta.
Hallitustyön arviointi on oivallinen työkalu hallitustyön kehittämiseen. Arvioinnissa kannattaa selvittää myös kuppikuntien esiintymistä. Arvioinnin tuloksista saa riittävän monipuolisen kuvan tilanteesta ottamalla toimitusjohtajan mukaan arviointiin. Tärkeintä on kuitenkin aito ja nöyrä pyrkimys parempaan hallitustyöskentelyyn.
Kirjoitus on alun perin julkaistu Kauppalehdessä 7.10.2019.
Hallitustyötukimuksen raportti on ladattavissa osoitteessa dif.fi/hallitustyotutkimus.
