DIF on järjestänyt koulutustilaisuuksia ja tapaamisia sosiaalisen median puitteissa. On muutamia hyviä syitä, miksi niissä kannattaa vierailla.
Monet ovat sitä mieltä, että riittää, että tuntee Facebookin, käyttää perheen sisäisessä viestittelyssä WhatsAppia, on ladannut Skypen ja osaa hakea hyviä PowerPoint esityksiä Slidesharesta. Useimmat kuitenkin vierastavat verkon sosiaalisia yhteisöjä. Jos Twitterissä Alexander Stubbilla on 360.000 seuraajaa ja Mikael Jungnerilla 113.000 seuraajaa, ei se merkitse sitä, että jokaisen yritysjohtajan pitäisi yrittää samaa.
Ehkä ensimmäinen raskaan sarjan yritysjohtaja, joka alkoi hyödyntää sosiaalisen median voimaa ja erityisesti Twitteriä oli asiaan vuoden 2014 SLUSHin jälkeen innostunut Reijo Karhinen. Hänellä on noin 14.600 seuraajaa. Merkittävää on kuitenkin se, että Karhinen twiittaa ahkerasti, jakaa mielestään ansiokkaita esityksiä, artikkeleita ja mielipiteitä sekä ottaa kantaa asioihin. Moni kollega on ollut otettu siitä, että Karhinen, jota hän ei ole henkilökohtaisesti tuntenut, on nostanut esille tai tykännyt kyseisen henkilön kommenteista.
Varmaan tärkeintä Karhisen esimerkissä on ollut se, että hän on saanut myös alaisensa aktivoitumaan eri verkkopalveluissa. Kun tuhat henkeä viestittelee, muuttuu mielikuva koko aiemmin hiukan maalaisesta ja hidasliikkeisestä yritysjätistä. Kun tähän lisätään se, että samaan aikaan kilpailijat ovat monesta syystä näyttäneet hiukan arroganteilta, ei ole ihme, että OP-konserni korjaa mitalisijoja monissa tutkimuksissa.
Twitter on kuitenkin vain yksi sosiaalinen media. Sosiaalisen median aktiivinen käyttö jakaantuu kahteen osaan, seuraamiseen ja sisällön tuottamiseen. Aktiivinen seuraaminen alkaa syödä yllättävästi työ- tai vapaa-aikaa. Jos vilkuilee kollegojen, kaverien ja työtovereiden päivitykset kohteena vaikka vain FB, LinkedIn, Twitter ja Yammer, niin aikaa kuluu kohtuuttomasti. Varsinkin kun esimerkiksi World Economic Forum tuputtaa pelkästään Twitteriin jopa kymmeniä fiksuja katsauksia viikossa.
Vain olemalla mukana voi ymmärtää maailman muutokset
Mukanaolo uusissa sosiaalisissa medioissa ja verkon digitaalisissa palveluissa ei ole tärkeää viestittelyn vuoksi vaan siksi, että ainoastaan olemalla mukana ja lataamalla tärkeimmät uudet applikaatiot ja käyttämällä palveluja voi ymmärtää maailman muutokset – digitaalisuuden liiketoiminnalle tuomat uhat ja mahdollisuudet.
Samalla työn tekeminen on muuttumassa yhteisölliseksi. Yammer, SharePoint, Lync, Google Drive, Dropbox, IBM-työkalut ja Doodle ovat luoneet uusia tekemisen tapoja. Samalla tavalla asiakkaiden yhteisöllinen osallistuminen, arvostelut ja suosittelut ovat muuttaneet markkinoita. Niissäkin pätee ihan oma logiikkansa. Kun yritys lupasi neljännesdollarin edun niille, jotka jättävät tuotearvion, putosi arviointimäärä 30 %, koska ihmiset eivät halua muiden luulevan, että he kehuvat jotain rahan takia.
Jatkossa ehkä suurin muutos sosiaalisen median kommunikaatiossa on liikkuvan kuvan merkityksen kasvu ja automaattisten kääntäjien mahdollisuus kaataa kielimuurit. Kuvapuolella Snapchat on jäänyt lasten ja nuorison välineeksi, Pinterest ei noussut ja liikkuvan kuvan lähettämisen pikapalvelu Periscope taisi hiipua heti lanseerauksensa jälkeen.
Se, mikä alkaa pikku hiljaa avautua, on algoritmien ja älykkäiden apuvälineiden käyttö. Sosiaalisen median omistajat käyttävät jo niitä, algoritmit valitsevat kenen juttuja ja mitä mainontaa näemme. Valintamallit, eli ”kuratointi” on yhä enemmän myös meidän käytössämme asiakkaina. Esimakua tästä antavat jo kotimaiset mediat aina YLEä ja Amppareita myöten.
Ehkä tärkeintä jatkossa on kuulua oikeisiin ryhmiin, hahmottaa uudelleen verkottuminen, jatkokoulutus ja kehityksen eturintamassa olo. Se, että Microsoft osti LinkedInin 26 miljardilla dollarilla ja sivuston koulutusosioita ollaan rakentamassa uusiksi, antaa vihjeen siitä, mitä on tulossa.
Jokaisen yrityksen, joka markkinoi tuotteitaan ja tarvitsee mainontaa tai kommunikaatiota on syytä ihan käytännön tasolla kokea ja ymmärtää, miten algoritmiohjattu sähköinen maailma toimii.
Jos Twitterissä jopa Warren Buffetilla on omat viestinsä, joita seuraa yli 200.000 ihmistä ja Bill Gatesilla peräti 41 miljoonaa seuraajaa, niin ehkäpä suomalaisen hallitusammattilaisenkin kannattaa ymmärtää mistä on kysymys. Tai toimia kuten vuorineuvos, joka 70-vuotispäivillään totesi: ”Kyllä minäkin olen Facebookissa, mutta en pyydä enkä hyväksy yhtään kaveria”.
Jos joku miettii sitä, moniko pomoista kirjoittaa itse bloginsa, twiittinsä tai FB-päivityksensä, niin sitä pitää kysyä henkilöiltä itseltään. Sosiaalinen media on helpoin tapa nolata itsensä, niin nopeasti ja laajalti ”kökköpostaukset” lähtevät leviämään, ja tosi arvaamaton on eri ikäluokkien ja ihmisryhmien maku. Sosiaalista mediaa harjoittelevien pitäisi ainakin alussa kontrolloida tekemisensä oman viiteryhmänsä lisäksi joko suorapuheisella viestintäjohtajalla tai omilla lapsillaan. Keski-iän ylittäneet miehet voivat seurata vaikkapa Pörssiklubi-keskustelua ja olla hiljaa … tai päättää leimata itsensä jonkun viiteryhmän edessä.
Jatkan mielelläni keskustelua aiheesta. Mikäli jäsenillä on lisäkommentteja tai kehitysehdotuksia asiaan, ovat ne tervetulleita osoitteella heikki.lehmusto(a)lehmusto.com.
