Keskustelukulttuurin puute vaivaa useiden suomalaisyritysten hallituksia, Directors’ Institute Finlandin pääsihteeri Maarit Aarni-Sirviö kertoo Kauppalehden haastattelussa.
”Vanha väittämä, jonka mukaan suomalaisyritysten hallituksissa on liikaa yli 60-vuotiaita diplomi-insinöörejä, jotka metsästävät samoissa kerhoissa, pätee osittain edelleen”, useiden erimaalaisten yritysten hallituksissa toiminut Maarit Aarni-Sirviö toteaa.
Aarni-Sirviö pitää ongelmallisena, jos yritysten hallituksista ei löydy uskallusta rakentavasti haastaa yritysjohtoa. Ongelma korostuu, jos kaikki hallituksen jäsenet ovat kavereita keskenään ja toimitusjohtajan kanssa.
”Suomessa saatetaan vierastaa kosmopoliitteja, jotka ovat olleet pitkiä aikoja pois Suomesta. Koetaan, ettei tällainen henkilö kuulu piireihin.”
Yrityksen hallituksen yksipuolinen kokoonpano voi koitua yritykselle kalliiksi. On tutkittu, että diversiteetti yrityksen johdossa tuo kilpailuetua.
”Suomessakin on enemmän ja enemmän alettu nähdä erilaisten osaamis- ja kulttuuritaustojen merkitys sekä yritysten johdossa että hallituksissa”, Aarni-Sirviö kertoo.
Aarni-Sirviön mukaan hallituksen jäseneltä vaaditaan ennen kaikkea bisnestajua ja ”vahvaa integriteettiä”, siis uskallusta myös esittää kriittisiä kysymyksiä. Aarni-Sirviön mukaan samalla tulisi kuitenkin osata olla rakentava.
Suomalaishallitukset hampaattomia
Boston Consultin Groupin tutkimus paljasti hiljattain, että yritysten hallitusten toimintaan ollaan Suomessa selvästi vähemmän tyytyväisiä kuin muissa Pohjoismaissa. Jopa 42 prosenttia tutkimukseen vastanneista suomalaisista toimitusjohtajista ja hallituksen jäsenistä ei pitänyt hallitusten toimintaa tehokkaana. Aarni-Sirviö uskoo, että kyseessä on kulttuuriongelma.
”Suomalaiset eivät ole niin keskustelevia kuin muut pohjoismaalaiset, eivätkä uskalla rakentavasti esittää eriäviä näkemyksiä. Suomen ydinpiirit ovat pienet, ja ehkä senkin takia varotaan suututtamasta ketään.”
Aarni-Sirviö kuuluu siihen ryhmään hallitustoimijoita, jotka ottaisivat mielellään myös henkilöstön edustajia yritysten hallitukseen, kuten Ruotsissa on tehty. Aarni-Sirviön kokemusten mukaan henkilöstön edustajat voivat toimia ”vaikeiden päätösten lähettiläinä”.
Ruotsin mallissa on havaittu kuitenkin myös ongelmia. Yksi niistä on henkilöstönedustuksen yksipuolisuus globaaleissa yrityksissä. Henkilöstön edustajiksi saatetaan valita ainoastaan ruotsalaisia. Tämä voi olla ongelma kansainvälisesti toimivassa yrityksessä.
Maarit Aarni-Sirviö uskoo kuitenkin, että tulevaisuudessa myös Suomessa uskalletaan toimia rohkeammin.
”Toivoa on, sillä nuorella sukupolvella on kyky haastaa.”
DIF (entinen Hallitusammattilaiset ry) on voittoa tavoittelematon yhdistys, joka edistää hyvää ja ammattimaista hallitustyöskentelyä. Se kuuluu alan eurooppalaiseen katto-organisaatioon ecoDa:aan.
Kirjoitus on julkaistu alun perin Kauppalehdessä.
