Moni yritys on viime vuosina kohdannut suuria haasteita, kun maailmantaloutta on kohdannut kriisi toisensa jälkeen. Kun koronapandemian aiheuttamasta shokista päästiin, talouteen iski Ukrainan sota, Venäjän markkinoiden romahdus ja sulkeminen länsimarkkinoita, pakotteet, energiakriisi, inflaatio ja korkojen nopea nousu. Nyt syksyllä 2023 rakentaminen on lamassa, talouden näkymät ovat epävarmat, Lähi-idässä on puhjennut sota ja Supo varoittaa kyberturvallisuusuhista.
Oikeanlaisen kriisistrategian luonti on vaikeaa, sillä jokainen kriisi on erilainen ja ainakin jossain määrin ennakoimaton.
Kun yhtiötä kohtaa ennakoimaton kriisi, yhtiön hallitus on vaikeiden päätösten edessä. Tapahtuman kaikkia vaikutuksia yhtiöön ei usein osata heti arvioida, ja oikeiden ratkaisujen tekeminen kaiken epävarmuuden keskellä on entistäkin haastavampaa. Nukkumaankaan ei kuitenkaan saa jäädä. Seuraavaan hallituksen kokoukseen ei aina ole aikaa odottaa, vaan päätöksiä voidaan joutua tekemään tässä ja nyt, joskus puutteellisenkin tiedon varassa. Aina ei voi varmasti tietää, osoittautuuko päätös myöhemmin oikeaksi.
Kriisitilanteessa likviditeetin seuranta ja rahoituksen jatkuvuuden varmistaminen on hyvin tärkeää, ja yhtiön velkojien intressien huomioiminen korostuu osakkeenomistajien intressien rinnalla. Haasteellisia tilanteita voi syntyä, jos yhtiön pitkäaikainen velka on erääntymässä eikä uuden rahoituksen saatavuutta ole varmistettu, yhtiö ei pysty täyttämään rahoitussopimustensa ehtoja (kovenantteja) tai jos yhtiön osakkeenomistajat vaativat osinkoa, vaikka yhtiön likviditeetin riittävyydestä ei ole varmuutta. Viime vuonna nähtiin jopa tilanne, jossa listayhtiön osakkeenomistajaltaan nostaman kriisirahoitukseen ehtona oli, että osakkeenomistajalle suunnattiin maksuton osakeanti. Tällaisissa tilanteissa hallituksen pitää olla hyvin tarkkana. Rahoitussopimusten kovenanteista voidaan ja yleensä kannattaa yrittää neuvotella poikkeuksia, mutta osinkoa ei saa maksaa, jos yhtiön likviditeetti ei sitä salli, ei vaikka kertyneitä voittovaroja olisikin taseen mukaan tarpeeksi. Ongelmatonta ei ole myöskään suostua maksuttomaan suunnattuun osakeantiin yhtiön kriisirahoituksen ehtona.
Jos yhtiön kassan pohja alkaa näkyä eikä säästötoimilla saada riittävän nopeasti tuloksia aikaiseksi tai jos rahoituksen riittävyys tai jatkuvuus on vaakalaudalla, hallituksen on aktiivisesti kartoitettava kaikkia käsillä olevia vaihtoehtoja: Onko uusia rahoittajia tai sijoittajia näköpiirissä, voiko yhtiö käyttää omaisuuttaan rahoituksensa vakuutena tai myydä omaisuuttaan tai liiketoimintojaan, olisivatko osakkeenomistajat valmiita osallistumaan osakeantiin, tai toisiko esimerkiksi yhdistyminen kilpailijaan tai muu yritysjärjestely ratkaisun tilanteeseen. Tarvittaessa, jos ratkaisua ei löydy riittävän nopeasti ja yhtiö on kykenemätön suoriutumaan veloistaan niiden erääntyessä, hallituksen on harkittava yrityssaneeraushakemuksen jättämistä.
Kriisitilanteessa on entistäkin tärkeämpää, että johdon ja hallituksen vuoropuhelu toimii, jotta hallitus saa oikea-aikaisesti päätöksentekonsa pohjaksi tarvittavan tiedon.
Hallituksen pitää myös varmistaa, että johto on ajan tasalla, analysoi tapahtuman vaikutukset yhtiöön ja tekee mahdollisimman pikaiset toimenpiteet akuutin tilanteen hallitsemiseksi ja vahingon rajoittamiseksi. Jos yhtiöllä on kriisistrategia, on sitä hyvä testata eri kehityskulkujen varalta. Hallituksella on aina myös oltava valmius kyseenalaistaa ja tarvittaessa muuttaa aiempia päätöksiään, jos ne eivät muuttuneessa tilanteessa enää ole yhtiön kannalta perusteltuja. Listayhtiöissä on lisäksi vielä harkittava, miten yhtiön pitää kommunikoida asiasta markkinoille ja onko yhtiön syytä antaa tulosvaroitus. Vaikka kiire ja paine on valtava, on tärkeää myös dokumentoida päätöksenteko hyvin ja säilyttää kaikki sen pohjana olevat analyysit ja raportit. Jos päätöksentekoa ei ole dokumentoitu, voi myöhemmin olla vaikea osoittaa, mihin tietoon ja harkintaan päätös on perustunut, ja pelkona on, että päätöksentekoa arvioidaan vain jälkikäteisen tiedon pohjalta.
Mutta silti – jokainen kriisi on aina myös uusi mahdollisuus. Myös kriisin tuomia uusia mahdollisuuksia kannattaa selvittää. Myös niihin voi yhtiö varautua hyvällä strategialla ja vahvalla taloudella. Mitä vahvempi yritys, sitä helpommin se myös navigoi kriisien yli voittajana.
