Hallituksen esitys sote-palvelujen uudistamiseksi kaatui eduskunnassa perustuslaillisiin ongelmiin. Ongelmaksi muodostui esitykseen sisältynyt maakunnan velvollisuus yhtiöittää tietyt sote-palvelut. Perustuslakivaliokunnan mielestä yhtiöittämisvelvollisuus on perustuslain vastainen.
Yrityksille käänteen merkittävin vaikutus on uudistuksen lykkääntyminen vähintään vuodella. Sipilän hallitus ilmoitti uudeksi tavoitteeksi voimaantulolle 1.1.2020. Samalla kuitenkin lisääntyi epävarmuus uudistuksen toteutumisesta, sillä jo keväällä 2019 järjestetään seuraavat eduskuntavaalit. Sosiaali- ja terveysalalla toimivien yritysten tai sote-uudistukseen muutoin kytköksissä olevien yritysten tuleekin ottaa huomioon strategioissaan ja liiketoimintasuunnitelmissaan sekin vaihtoehto, että hallituksen sote-uudistus ei toteudu lainkaan.
Sosiaali- ja terveysalalla toimivien yritysten tulee ottaa huomioon, että hallituksen sote-uudistus ei välttämättä toteudu.
Virkavalmistelussa päädyttiin siihen, että EU-oikeus edellyttää yhtiöittämistä. EU-oikeuden keskeinen lähtökohta on, että markkinatoimijoita kohdellaan yhdenmukaisesti. Hallituksen mielestä yhtiöittämisvelvollisuus on läpinäkyvä tapa toteuttaa kilpailuneutraliteetti. Näin on toimittu myös kunnissa, kun niiden liikelaitosten toimintoja on siirretty kilpailuolosuhteisiin. Hallitus viittasi myös EU:n tuomioistuimen oikeuskäytäntöön sekä kahteen Suomea koskevaan komission valtiontukipäätökseen.
Valiokunta oli sitä mieltä, että EU-oikeudellista velvollisuutta yhtiöittämiseen ei ole. Valiokunnan lausunnossa ei kuitenkaan esitetä konkreettisia EU-oikeudellisia perusteluja, vaan pääpaino on hallituksen näkemyksen yleisessä kyseenalaistamisessa. Lausunnossa todetaan mm. että hallituksen esittämä tulkinta EU-oikeudesta ei ole välttämättä perusteltu, ja että valinnanvapausmallista ei välttämättä seuraa yhtiöittämisvelvollisuutta.
Entä uhkaako yhtiöittämisvelvollisuus perustuslain yhdenvertaisuusperiaatetta? Hallituksen mukaan yhdenvertaisuus ei vaarannu, sillä julkinen sektori on vastuussa sekä palvelujen järjestämisestä että rahoittamisesta, ja sillä säilyy vastuu sote-palvelujen yhdenvertaisesta turvaamisesta kaikille kansalaisille. Yhtiöittämisvelvollisuudella pyritään varmistamaan yhtenäiset toimintaedellytykset julkisen vallan tuotannolle ja yksityiselle tuotannolle. Esityksessä on lisäksi säännökset markkinapuutetilanteista, jolloin maakunnalla on mahdollisuus ja velvollisuus tuottaa itse sote-palvelut.
Valiokunta kuitenkin katsoi, että yhtiöittämisvelvollisuus rikkoo yhdenvertaisuusperiaatetta. Valiokunta esittää näkemyksensä tueksi lähinnä yleisiä kommentteja ehdotuksen ongelmallisuudesta. Lausunnossa todetaan mm. että esitys voi heikentää väestöryhmien välistä yhdenvertaisuutta ja vaikeuttaa sote-palveluiden saatavuutta. Valiokunta myös kostaa uudistuksen ennakkoarviointiin liittyvää epävarmuutta ja uudistukseen liittyviä riskejä.
Hallituksen oikeudelliset perustelut yhtiöittämisvelvollisuudelle ovat konkreettisia ja johdonmukaisia. Valiokunnan perustelut eivät ole juridista argumentointia, vaan yleistä yhtiöittämisvelvollisuuden kyseenalaistamista. Esimerkiksi uudistuksiin liittyvät riskit kuuluvat poliittisen harkinnan piiriin. Perustuslakivaliokunnan tehtävänä on arvioida pelkästään oikeudellisesta näkökulmasta, onko ehdotettu lainsäädäntö ristiriidassa perustuslain kanssa.
Perustuslakivaliokunnan näkemys, että hallituksen sote-ehdotus on perustuslain vastainen, ei kestä oikeudellista tarkastelua. Valiokunta näyttääkin tehneen poliittista tarkoitusmukaisuusharkintaa eikä objektiivista oikeudellista analyysiä. Tapaus sote on tuorein osoitus siitä, että Suomeen tarvitaan riippumaton perustuslakituomioistuin.
Kirjoitus on julkaisu Helsingin Sanomissa 8.7.2017.
