Perheyrityksessä liiketoiminta, perhe ja omistajuus kietoutuvat toisiinsa. Varsinkin yrityksen alkuvaiheessa yritys usein rakentuu perustaja-yrittäjän ympärille – hän tekee kaikki merkittävät päätökset itse. Perheyrityksen kasvaessa ja haluttaessa viedä sitä uuteen kehitysvaiheeseen, on ajankohtaista miettiä aktiivisen hallitustyöskentelyn roolia sekä yrityksen operatiivisen johtamisen ja hallitustyöskentelyn eriyttämistä toisistaan.
Perheyrityksessä voi nousta esiin ajatus perheen ulkopuolisen jäsenen valinnasta hallitukseen. Jos kutsu osuu kohdalle, uskallatko ulkopuolisena lähteä perheyrityksen hallitukseen? Mitä sinulta hallituksen jäsenenä odotetaan? Mitä sinun on hyvä ymmärtää perheyrityksen toiminnasta? Kuinka hallitus perheyrityksessä työskentelee?
Hallituksen muodolliset tehtävät perheyrityksessä ovat samat kuin missä tahansa yrityksessä. Lakisääteisten tehtävien lisäksi hallituksen tehtävänä on perheyrityksen strateginen johtaminen ja tulevaisuuden turvaaminen. Hallitustyöskentely eroaa muulla tavalla omistetun yrityksen hallituksen työskentelystä lähinnä siinä, että perhe on perheyrityksen hallituksessa ja toiminnassa voimakkaasti läsnä. Näin ollen hallituksessa on tasapainoiltava yrityksen ja perheen, joskus jopa omistajasukuhaarojen, välillä.
Perheen ulkopuolisen hallituksen jäsenen odotetaan tuovan uutta osaamista ja kokemusta yrityksen kehittämiseen. Häneltä odotetaan uusia näkökulmia ja nykyisen toiminnan kyseenalaistamista, joten nyökytteleväksi jeesjees-jäseneksi ei ole syytä lähteä. Ulkopuolinen jäsen voi osoittautua erityisesti perheen ulkopuoliselle toimitusjohtajalle tärkeäksi sparraajaksi ja neuvonantajaksi. Ulkopuoliselta jäseneltä odotetaan objektiivisuutta ja neutraalia suhtautumista perheeseen ja yritykseen sekä perheen ja yrityksen pitämistä toisistaan erillään, vaikkakin yrityksen perhetausta ymmärtäen. Ulkopuolinen voi ajoittain joutua muistuttamaan perheenjäseniä rooliristiriidoista ja peräti estämään tai ratkaisemaan yritystoimintaan vaikuttavia perhekonflikteja.
Omistajastrategia on erotettava yrityksen strategiasta, joka määrittää yrityksen tulevaisuuden tahtotilan.
Ulkopuolisen hallituksen jäsenen on hyvä ymmärtää yrityksen omistajien tavoitteet ja erityisesti yrityksen omistajastrategia, eli omistajien tahtotila siitä, minne he haluavat yritystä viedä. Omistajastrategia on erotettava yrityksen strategiasta, joka määrittää yrityksen tulevaisuuden tahtotilan. Omistajastrategian lisäksi on ymmärrettävä omistavan perheen visio, tavoitteet sekä perheenjäsenten väliset suhteet ja pyrkimykset. Muutoin hallituksessa on hankalaa tasapainoilla perheen ja yrityksen välillä. Koska tulevaisuus rakentuu historian päälle, on hyvä ymmärtää myös perheyrityksen perinteet, arvot ja asenneilmapiiri, vaikka niihin ei olekaan syytä liiaksi takertua.
Perheyrityksen hallitustyöskentelyyn pätevät sosiaalisen kanssakäymisen säännöt. Kyse on hallituksen keskinäisestä, toimivasta dynamiikasta, jossa arvossa ovat avoimuus, luottamus, toisten arvostus ja kunnioitus sekä kuuntelemisen, keskustelemisen ja empatian taidot. Hallituksen puheenjohtajan rooli orkesterin kapellimestarina on oleellinen.
Ulkopuolisen jäsenen myötä hallitustyöskentely usein jäntevöityy.
Vastaavasti toimitusjohtajalla on merkittävä rooli tiedon jakajana – ilman avointa tiedonkulkua on mahdotonta käydä yritystä hyödyntävää keskustelua, saatikka tehdä hyviä päätöksiä. Ulkopuolisen on syytä tuoda näkemyksensä esiin rohkeasti ja rehellisesti sekä synnyttää niiden kautta aitoa vuoropuhelua perheyrityksen uudistamisesta. Ulkopuolisen jäsenen myötä hallitustyöskentely usein jäntevöityy. Kokemus on kuitenkin osoittanut, että hallituksen kokousten ulkopuolella tapahtuvilla epämuodollisilla keskusteluilla on myös paikkansa, erityisesti luottamusta rakennettaessa. Tässä hallituksen puheenjohtajan, toimitusjohtajan ja ulkopuolisten jäsenten muodostama kokonaisuus on tärkeä, pääomistajia unohtamatta.
Kannustan rohkeasti tarttumaan perheyrityksen hallitushaasteeseen, jos koet, että sinulla on annettavaa ja aitoa kiinnostusta yritykseen. Eduksi on myös yhteinen arvopohja, koska perheyritykset ohjautuvat usein arvoista käsin. Erityisen mielenkiintoisia tilanteita hallitusuran aloittamiseen perheyrityksessä ovat esimerkiksi perheyrityksen uudistuminen, yrityksen uusi strategia tai vaikkapa sukupolvenvaihdos. On hyvä muistaa, että hallituksesta pääsee aina pois, yhtä kokemusta rikkaampana, vaikka usein perheyritykset sitoutuvatkin luottopelaajiinsa.
Kirjoittaja työskentelee yrittäjyyden professorina Turun yliopiston kauppakorkeakoulussa. Hän on pitkään tutkinut perheyrittäjyyttä ja kirjoittanut kirjan ”Uudistuva perheyritys. Perhe, omistajuus ja liiketoiminta” (2019 AlmaTalent) yhdessä Krista Elo-Pärssisen kanssa. Heinosella on hallituskokemusta erityisesti OP-Ryhmästä, parhaillaan hän on OP osuuskunnan hallituksen varapuheenjohtaja.
