Neljännen kvartaalin teemamme Hallitus ja vastuullisuus on tänä päivänä entistä useamman yrityksen strategian keskiössä. Termi ”yritysvastuu” tai ”Corporate Responsibility” (CR) on kuitenkin monella tavalla harhaanjohtava ja lokeroi asian helposti erilliseksi osa-alueekseen sen sijaan, että vastuullisuus olisi kattavasti integroitu koko liiketoimintaan.
Yritysvastuu pitää toki sisällään sekä sosiaalisiin että ympäristöön liittyvien vaikutusten asianmukaisen hoitamisen, mutta tämä on jo kaikille yrityksille perusvaatimus. Vastuullisuustavoitteet, kattava yritysvastuuraportti ja ei-taloudellisten mittareiden asianmukainen sisällyttäminen ulkoiseen raportointiin antavat usein liian suppean näkökulman tähän tärkeään asiaan.
Kysymys, minkä hallitus voi asettaa itselleen ja johdolle onkin, millä tavalla kestävän kehityksen vaatimukset on sisällytetty strategian ytimeen ja liiketoiminnan tavoitteisiin. Mikä on näistä johdettu company purpose? Millä tavoin yrityksen tuotteet ja palvelut tuovat ratkaisuja globaaleihin haasteisiin liittyen vaikkapa ilmastomuutokseen, eriarvoisuuteen, köyhyyteen, makean veden riittävyyteen, ruokahuoltoon, terveydenhoitoon tai luonnon monimuotoisuuden köyhtymiseen?
Näitä asioita ei tule nähdä ainoastaan liiketoiminnan riskinä, eikä niitä myöskään pystytä ratkaisemaan poliittisin päätöksin tai lainsäädännön keinoin. Teknologiakehityksellä ja innovaatioilla tulee olemaan merkittävä rooli suunnan muuttamiseksi kestävämmälle uralle, johon aika alkaa jo olla vähissä. Menestyjiä tulevatkin olemaan sellaiset yritykset, jotka pystyvät kääntämään nämä uhkat business-mahdollisuuksiksi.
Kiinalaiset yritykset ovat jo nyt johtavia alallaan esimerkiksi uusiutuvan energian sektorilla.
Joe Bidenin voitto Yhdysvaltojen presidentinvaalissa on tuorein esimerkki muutoksesta, jonka keskellä elämme. Vastoin viime vuosien takapakkia USA:n kansallisen tason linjauksissa tulee uusi hallinto omalta osaltaan myötävaikuttamaan siihen, että ympäristöystävälliset teknologiaratkaisut vahvistaisivat amerikkalaisten yritysten kilpailukykyä transitiossa vähähiiliseen ja resurssitehokkaaseen talouteen. Yksittäisissä yrityksissä ja osavaltioissa tämä muutos on ollut käynnissä jo pitkään.
Kiina on YK:n syyskuisessa yleiskokouksessa ensimmäistä kertaa ilmoittanut julkisesti pyrkivänsä hiilineutraaliuden saavuttamiseen vuoteen 2060 mennessä. Aikajänne voisi olla lyhyempikin, mutta tämä on joka tapauksessa merkittävä signaali. Kiinalaiset yritykset ovat jo nyt johtavia alallaan esimerkiksi uusiutuvan energian sektorilla, sillä sekä maailman kymmenen suurimman aurinkoenergiayhtiön että tuulivoimayhtiön joukossa on neljä kiinalaista yritystä. EU on asettanut hiilineutraalisuustavoitteensa vuoteen 2050 ja EU:n Vihreän kehityksen ohjelma pyrkii viemään maanosaamme kohti kestävää taloutta. Lisäksi EU:n mittavan elvytysrahaston tukea tullaan kohdistamaan merkittävältä osin investointeihin, jotka edistävät ilmastopäästöjen vähentämistä ja digitaalisuuteen siirtymistä.
Milleniaalit eri puolella maailmaa ovat jo vahvasti kyseenalaistamassa nykymuotoisen kulutusyhteiskuntamme peruspilareita.
Pyrkimys kestävään talouteen tulee siten vaikuttamaan yritysten toimintaympäristöön sekä kiristyvän lainsäädännön että kansainvälisten sopimusten myötä. Tämän lisäksi myös kuluttajakäyttäytymisessä on nähtävissä muutostrendejä. Milleniaalit eri puolella maailmaa ovat jo vahvasti kyseenalaistamassa nykymuotoisen kulutusyhteiskuntamme peruspilareita, eikä omistaminen tai taloudellisen hyvinvoinnin maksimointi ohjaa heidän päätöksiään. Myös koronaviruspandemia on omalta osaltaan vaikuttamassa arvomaailman muuttumiseen ei-materialistisempaan suuntaan. Monien yritysten on mietittävä sekä ansaintalogiikkaansa että business-malliaan täysin uudella tavalla, koska on syytä olettaa muutoksen jatkuvan.
Hallituksen tuleekin jatkuvasti haastaa ajatteluaan yrityksen keskeisistä menestystekijöistä nopeasti muuttuvassa maailmassa. Sen on osattava katsoa riittävän pitkälle tulevaisuuteen ja pyrkiä ymmärtämään, kuinka globaalit megatrendit tulevat vaikuttamaan yrityksen toimintaympäristöön ja kilpailukykyyn. Suunta on selvä ja muutoksen nopeus saattaa yllättää meidät, mikäli pysymme liian pitkään mukavuusalueellamme.
