Yrityksen tärkein tehtävä ei ole maksaa osinkoa

Suomessa kevät tuo aina katupölyn, yhtiökokoukset ja omistajien osingot. Jorma Eloranta kirjoitti 18.12.2020 yhtiöiden osinkopolitiikan merkityksestä erityisesti hallinnollisesta näkökulmasta. Osinkoja ei kuitenkaan kannata erottaa niitä paljon tärkeämmästä aihepiiristä, yrityksen pääoman käytöstä, jossa osingoilla on lopulta vain toissijainen rooli.

Yrityksen pääoma pohjautuu omistajien sijoituksiin sekä kertyneisiin voittovaroihin, joita voidaan vielä täydentää vieraalla pääomalla eli velalla. Warren Buffett on nostanut kirjeissään esiin, että johto, joka kasvattaa yhtiön pääomaa 10 %:lla vuosittain, on kymmenen vuoden kuluttua vastannut päätöksillään jo yli 60 %:sta yrityksen koko pääomakannasta. Teknologia- ja palveluyhtiöissä periaate on sama, vaikka varat saattavatkin kiertää vain kulujen kautta. Sillä, miten tämä raha käytetään, on suuri merkitys.

Yrityksen pääoman ensisijainen käyttökohde tulee olla toiminnan jatkuvuuden turvaaminen.

Yrityksen pääoman ensisijainen käyttökohde tulee olla toiminnan jatkuvuuden turvaaminen. Normaalin ylläpidon lisäksi pääomaa joudutaan usein käyttämään kilpailijoiden tai sääntelyn asettamiin vaatimuksiin vastaamiseksi. Tämä ei lisää yrityksen arvoa, vaan lähinnä säilyttää sitä. Omistajia vaurastuttaakin vain kyseisistä tarpeista ylijäävä pääoma.

Yrityksen arvoa kasvattavat hankkeet, joissa pääomalle toteutuu sen kustannusta suurempi tuotto. Mikäli yritys näkee markkinoillaan mahdollisuuksia, lupaavin tie arvonluontiin on orgaanisen kasvun edistäminen. Tällöin yrityksen vahvuudet – kuten tuotteet, asiakkaiden mielikuva, markkina-asema ja jakelukanavat – ovat jo pitkälti kohdallaan, ja siten hankkeiden rajakustannus pieni, sekä onnistumisen todennäköisyys suuri. Mahdollisuuksia voi joskus löytyä myös täysin vierailta alueilta, mutta tämä nostaa jo selvästi toteutuksen vaikeuskerrointa. Uuden luominen edellyttää riskinottoa, mutta riskin taso tulee mitoittaa yritykselle sopivaksi.

Myös yrityskaupat voivat olla tapa luoda, tai usein myös tuhota arvoa. Uppoutumatta aihepiiriin sen syvemmin, yrityskauppaprosessit voivat tunnetusti alkaa elää omaa elämäänsä. Tällöin himoitun kohteen lopullista tuottoa omistajille ei useinkaan muisteta verrata saman pääoman vaihtoehtoisiin käyttökohteisiin.

Varat, joita ei voida käyttää arvoa luovaan kasvuun, tulee jakaa ulos yrityksestä sen omistajille. Rahat yrityksen pankkitileillä kuuluvat omistajille yhtä lailla, mutta pöhöttynyt pääomitus saattaa johtaa agenttiongelmiin, kuten kustannuskurin höltymiseen tai tuottamattomiin kasvuhankkeisiin. Voitonjaon suhteen hallituksen ei pidä pyrkiä hakemaan kompromissia eri sijoittajaryhmien usein ristiriitaisten toiveiden välillä, vaan maksimoimaan yrityksen arvoa pitkällä aikavälillä.

Varat, joita ei voida käyttää arvoa luovaan kasvuun, tulee jakaa ulos yrityksestä sen omistajille.

Mikäli yritys on ylivelkaantunut, tai maksaa vanhasta rahoituksestaan kallista korkoa, saattaa velan lyhentäminen olla paras keino arvon lisäämiseksi sekä rahoituskuluja että riskitasoa madaltamalla.

Mikäli johto ja hallitus ovat vakuuttuneita yrityksen lupaavasta tulevaisuudesta, ja näkevät tilaisuuden hankkia yrityksen osakkeita markkinoilta selvästi niiden arvoa alhaisempaan hintaan, ovat ostot parhaimmillaan erinomainen tapa kohentaa omistaja-arvoa. Kyseinen mahdollisuus on tärkeää varata jo hyvissä ajoin voitonjakopolitiikkaan, sekä tietysti noudattaa tarkasti sisäpiiri- ja tiedotussääntöjä. Valitettavasti useimmissa tapauksissa johdolla tai hallituksella ei ole – eikä liiketoiminnan luonteen vuoksi aina voikaan olla – kovin tarkkaa kuvaa yrityksensä arvosta. Tällöin on turvallisinta tyytyä maksamaan käteisosinkoja.

Mikäli liiketoiminnan kassavirta ja kasvu ovat suhteellisen vakaita, saattaa yhtiön osakkeen arvostusta nostaa ja sen hinnanvaihtelua vähentää pyrkimys osingon tasaiseen kasvattamiseen. Silti mikään johdon tai hallituksen keinovalikoimassa ei riitä täysin poistamaan osakemarkkinoihin liittyvää hintojen heiluntaa, eikä tätä pidä edes yrittää: Kunhan sijoittajaviestintä on toteutettu hyvin, sijoittajat ymmärtävät kyllä yrityksen voittojen ja osinkojen vaihtelevan.

Sijoittajat ymmärtävät kyllä yrityksen voittojen ja osinkojen vaihtelevan.

Hallituksen ei pidäkään hirttäytyä osinkopolitiikkaan, joka suorastaan haittaa yrityksen arvosta huolehtimista. Näin voi käydä, mikäli politiikka johtaa esimerkiksi lupaavien kasvumahdollisuuksien sivuuttamiseen, velanottoon vain tietyn osinkotason ylläpitämiseksi, tai vakavaraisuuden tilkitsemiseen osakeannilla jo pian osingonmaksun jälkeen.

Suomen osakeyhtiölaki puhuu voiton tuottamisesta osakkeenomistajille, mutta viisaasti myös yhtiön pitkän aikavälin edusta. Tähän ei päästä rajaamalla osinkopolitiikka omaksi saarekkeekseen, vaan huomioimalla vaihtelevissa tilanteissa parhaat keinot yhtiön omistaja-arvon kasvattamiseksi.

Tilaa ilmoitukset
Ilmoita kun
guest
3 Kommenttia
vanhimmat
uusimmat suosituin
Inline Feedbacks
View all comments
Jorma Eloranta
Jorma Eloranta
2 kuukautta sitten

Ei tästä oikein saa riitaa aikaiseksi. Hyvä kirjoitus, Antti

Haarla Ainomaija
Haarla Ainomaija
2 kuukautta sitten

Hyvin perusteltu näkökulma!

Antti Bergholm (ARISTOI)
Antti Bergholm (ARISTOI)
2 kuukautta sitten

Kiitoksia! Voisi jopa sanoa kyseessä olevan kapitalismin ydintoiminto, ja kiinnitämme siihen omistamissamme yhtiöissä merkittävästi huomiota. Tänä keväänä uskoisin kasvumahdollisuuksien hyödyntämisen jälkeen perinteisten käteisosinkojen olevan paikallaan.