Kirjanpito- ja tilinpäätöskäytännöt

Suomessa kirjanpitoa ja tilinpäätöksiä säätelevä normisto sisältyy pääosin Kirjanpitolakiin ja -asetukseen. Tärkeän osan kirjanpito- ja laskentakäytäntöä muodostavat Kirjanpitolautakunnan (KILA)  antamat yleisohjeet ja lausunnot. Tästä normipohjasta syntyvää suomalaista käytäntöä, eli hyvää kirjanpitotapaa, kutsutaan usein lyhenteellä FAS (FAS = Finnish Accounting Standards).

Listayhtiöiden osalta hyvin merkittävä vaikutus on kansainvälisillä tilinpäätösstandardeilla (IFRS = International Financial Reporting Standards). IFRS standardeja julkaisee Lontoossa toimiva International Accounting Standards Board (IASB). EU on vuodesta 2005 alkaen edellyttänyt, että listayhtiöiden on laadittava tilinpäätöksensä IFRS standardien ja niitä koskevien tulkintojen mukaisesti.

Osakeyhtiölain mukaan osakeyhtiön hallitus ja toimitusjohtaja ovat vastuussa tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta ja siitä, että ne antavat oikeat ja riittävät tiedot tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten ja määräysten mukaisesti. Hallitus vastaa siitä, että yhtiön kirjanpidon ja varainhoidon valvonta on asianmukaisesti järjestetty ja toimitusjohtaja siitä, että yhtiön kirjanpito on lain mukainen ja että varainhoito on luotettavalla tavalla järjestetty.

Osakeyhtiössä yhtiökokous valitsee yhtiölle tilintarkastajan, jonka velvollisuutena on osakeyhtiölain, tilintarkastuslain ja hyvää tilintarkastustapaa koskevien ammatillisten periaatteiden mukaisesti suorittaa tilintarkastus. Tilintarkastuksen tarkoituksena on tarkastaa kirjanpitoa ja tilinpäätöstä kohtuullisen varmuuden saamiseksi sille, että tilinpäätös ei sisällä olennaisia virheitä tai puutteita. Tilintarkastajan velvollisuutena on antaa lausunto tilinpäätöksestä sekä siitä, ovatko tilikauden toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ristiriidattomia.

Tilinpäätökseen sisältyvät tuloslaskelma, tase, rahavarojen kertymistä ja käyttöä kuvaava rahoituslaskelma sekä tilinpäätöksen liitetiedot.

Toimintakertomuksessa, joka liitetään tilinpäätökseen, on arvioitava kirjanpitovelvollisen toiminnan luonne ja laajuus huomioiden merkittävimpiä riskejä, epävarmuustekijöitä sekä muita liiketoiminnan kehittymiseen vaikuttavia tekijöitä. Arvion tulee sisältää keskeiset tunnusluvut. Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen tulee muodostaa yhtenäinen ja selkeä kokonaisuus. Huomioitavaa on, että toimintakertomus on kuitenkin itsenäinen asiakirja, eikä siinä voida rajoittua vain toistamaan tilinpäätöksestä ilmeneviä seikkoja.

Tilinpäätös laaditaan toiminnan jatkuvuuteen perustuen, paitsi milloin johdon aikomuksena on lopettaa yritys tai lakkauttaa sen toiminta tai sillä ei ole muita realistisia vaihtoehtoja. Tilikauden tuotot kirjataan tuotoksi tuloslaskelmaan ja niistä vähennetään kuluina ne menot, joista ei enää kerry vastaavaa tuloa, samoin kuin menetykset.

Tase sisältää tilinpäätöshetkellä yrityksen määräysvallassa olevat varat ja velat, jakautuen yksityiskohtaisemmin käyttötarkoituksen sekä vaikutus- tai takaisinmaksuajan mukaisiin eriin. Taseeseen kirjataan mm. liikearvo, koneet ja kalusto, varastot, rahavarat, myyntisaamiset, rahalaitoslainat ja ostovelat. Varojen ja velkojen erotus on kirjanpitovelvollisen omaa pääomaa, jakautuen esimerkiksi osakeyhtiössä (osakeyhtiölain nojalla) sidottuun ja vapaaseen omaan pääomaan.

Rahoituslaskelma kuvaa kirjanpitovelvollisen rahavarojen käyttöä ja kerryttämistä tilikauden aikana. Rahavirrat jaetaan laskelmalla yrityksen toiminnan mukaisesti tarkoituksenmukaisella tavalla liiketoiminnan, investointien ja rahoituksen rahavirtaan.

IFRS-tilinpäätös on rakenteeltaan pääosin samankaltainen kuin suomalaisen hyvän kirjanpitotavan mukainen. Huomioitavaa kuitenkin on, että IFRS sisältää yksityiskohtaisempia ja poikkeavia määräyksiä tilinpäätökseen sisällytettävien erien arvostamisesta, jaksottamisesta ja esittämisestä. IFRS-tilinpäätöksessä seurataan enemmän liiketapahtuman tosiasiallista luonnetta kuin kotimaisessa tilinpäätöksessä. Olennaisia eroavaisuuksia sisältyy tyypillisesti mm. yrityshankintoihin, vuokrasopimusjärjestelyihin, henkilöstökuluihin, poistoihin, biologisiin hyödykkeisiin ja sijoituskiinteistöihin, vaikka kirjanpitolainsäädäntö nykyisin salliikin monin paikoin (joskaan ei kaikilta osin) myös IFRS:n mukaisen käsittelyn. Yrityshankintojen yhteydessä mm. liikearvon määrittely, hankkeeseen liittyvien transaktiokulujen, ehdollisten kauppahintojen ja vähemmistöosuuden käsittely poikkeavat toisistaan. Vuokrasopimusjärjestelyissä IFRS:n mukaan käsitellään tiettyjä vuokrasopimuksia, kuten hyödykkeet olisi itse hankittuja. Kyseinen menettelytapa oli aiemmin kielletty FAS-tilinpäätöksessä ja vuokrasopimuksia käsiteltiin oikeudelliseen muotoon perustuen. Vuonna 2016 voimaan tulleen kirjanpitolain uudistuksen myötä on mahdollista käsitellä sekä sijoituskiinteistöjä että vuokrasopimuksia IFRS-standardien säännöksiä noudattaen. Sijoituskiinteistöt voidaan merkitä käypään arvoon ja tiettyjä vuokrasopimuksia voidaan käsitellä, kuten hyödykkeet olisi itse hankittuja. Henkilöstökuluihin liittyen voidaan todeta olennaisimpien erojen liittyvän tiettyihin eläkejärjestelyihin sekä osakkeina maksettaviin järjestelyihin.

IFRS-tilinpäätöksen edellyttämät liitetiedot ovat myös huomattavasti laajemmat kuin FAS-tilinpäätöksen edellyttämät liitetiedot. Myös päälaskelmiin sisältyy tiettyjä eroja: IFRS-tilinpäätöksen tuloksen muodostus esitetään ns. laajan tuloslaskelman muodossa joka sisältää normaalin toiminnan tuloksen lisäksi eräistä liiketapahtumista suoraan omaan pääomaan kirjatut erät. Lisäksi IFRS-tilinpäätös sisältää laskelman oman pääoman muutoksista.

Helsingissä pörssilistatun yhtiön on julkistettava vähintäänkin puolivuosikatsaus ja tilinpäätöstiedote sekä tilinpäätös ja toimintakertomus. Ne ovat osa yhtiöiden säännöllistä tiedonantovelvollisuutta. Velvollisuutta julkistaa Q1 ja Q3 osavuosikatsausta ei enää ole. Tämä ei kuitenkaan estä liikkeeseenlaskijoita julkistamasta niitä. Pääsääntöisesti yhtiöt edelleenkin julkistavat osavuosikatsaukset kolmelta, kuudelta ja yhdeksältä ensimmäiseltä kuukaudelta. First North – listattuja yhtiöitä koskevat omat säännöt. Puolivuosikatsauksen sisältöä säännellään Arvopaperimarkkinalaissa (AML), Valtiovarainministeriön asetuksessa (VMA) sekä Finanssivalvonnan (Fiva) määräyksissä ja ohjeissa 6/2016 .