Hallituksen tehtävänä on tehdä nopeita strategisia päätöksiä. Erityisesti kasvuyhtiöissä työnjaon on oltava selvillä ja viestinnän dokumentoitua.
Pienissä ja voimakkaasti kasvuhakuisissa yhtiöissä hallituksen toiminnan ensimmäinen ja tärkein kulmakivi eli omistajien tahtotila on yleensä aina selvillä ja reunaehdot toiminnalle valmiiksi sovittu. Tyypillisesti tällaisissa yrityksissä hallituksen on tehtävä nopealla tahdilla yrityksen kannalta merkittäviä strategisia päätöksiä. Kerran kuussa kokoontuva hallitus on auttamatta myöhässä, jos yrityksen tuotekehityksessä yksi sykli mitataan tunneissa.
Kaksi yleisintä syytä strategian epäonnistumiseen ovat 1) strategian taustalla olevat olettamukset ovat vääriä tai 2) olettamukset ovat oikeita, mutta toteutus epäonnistuu.
Strategisten olettamusten ja jalkautuksen jatkuva arviointi kasvuyrityksen toimintaa vasten on hallituksen tärkein tehtävä. Olettamusten kyseenalaistaminen ympäröivään maailmaan peilaten ja jo tehtyjen strategisten päätösten osalta oman osaamisen tuominen jalkautuksen avuksi tuo toimintaan sen ylätason perspektiivin, jonka kasvuyrityksen toimiva johto menettää keskittyessään päivittäisiin asioihin.
Erityisesti kasvuyrityksessä on huolehdittava, että hallituksen jäsenet eivät astu toimivan johdon tontille ja esimerkiksi ohjeista työntekijöitä suoraan.
Hallituksen ja toimivan johdon työnjako
Erityisesti kasvuyrityksessä on huolehdittava, että hallituksen jäsenet eivät astu toimivan johdon tontille ja esimerkiksi ohjeista työntekijöitä suoraan. Tämän periaatteen rikkominen heikentää ilmapiirin lisäksi johdon roolia ja sotkee hallituksen käsiteltäväksi asioita, jotka eivät sinne kuulu.
Kasvuyrityksissä hallituksen ja johdon kesken asiat sovitaan usein epävirallisia kanavia pitkin esimerkiksi pikaviestiryhmissä ja tarvittavat päätökset saadaan näin ajoissa tehtyä. Pahimmillaan pelataan pöytäkirjojen päiväyksillä, jotta vaadittavat dokumentit saadaan ajoissa eteenpäin. Protokollaa voidaan oikoa, jos hallituksen kesken vallitsee luottamus ja yksimielisyys.
Oikomista suurempi kysymysmerkki on hallituksen toiminta tapauksissa, jossa yksimielisyyttä ei ole. Näissä tilanteissa vastuukysymykset nousevat nopeasti esiin ja keskustelu ohjautuu pois varsinaisesta päätettävästä asiasta. Mahdollista jälkipyykkiä varten keskusteluista tulisikin luotettavasti tallentaa pöytäkirjaan käsittelyn vaiheet, mistä lähtöolettamuksista ja minkä asiakohtien kautta tiettyyn päätökseen päädyttiin. Äänestyksissä annetut äänet voivat olla ratkaisevia, jos päätöksiä pitää avata jälkeenpäin riitatilanteissa. Hallituksen jäsenille kokouksissa tulevat tehtävät ja niiden valmistelu sekä seuranta kannattaakin hoitaa keskitetysti. Omistajan ääni pysyy paremmin kuuluvissa ja strategia muuttuu käytännöksi kun koko hallitus pysyy myös kokousten välillä kartalla siitä, missä kulloinkin mennään.
