Yhtiötä koetteleva kriisi panee hallituksen koville ja korostaa ammattimaisen hallitustyöskentelyn merkitystä.
Hallituksen integriteetti ja vastuunkantokyky punnitaan kriisitilanteissa. Tällöin korostuvat hyvän hallinnointitavan merkitys sekä hallituksen velvollisuus ohjata ja valvoa toimivaa johtoa. Erityisen tärkeäksi nousee hallituksen kyky pysyä ajan tasalla kriisin taloudellisista vaikutuksista.
Hallitus tekee päätöksensä toimivan johdon esittämän tiedon perusteella, joten näiden arvioiden on perustuttava realistiseen käsitykseen tilanteen kehityksestä ja sen ratkaisuista. Kriisin hallinnassa on varmistettava, ettei syyllistytä liialliseen optimismiin.
Hallituksen on usein hyvä kuunnella myös muuta organisaatiota, josta saattaa jo ennen kriisin puhkeamista saada tärkeitä signaaleja yhtiön tilasta. Valitettavasti nämä kriittiset äänet usein vaiennetaan, vaikka ne olisikin syytä ottaa vakavasti. Hyvä dialogi toimivan johdon kanssa edellyttää syvällistä ja laajaalaista keskustelua eri skenaarioista.
Avainhenkilöstön sitouttaminen
Yritys menestyy ja selviytyy kriisistään vain hyvän johtamisen ja osaavan, työhönsä sitoutuneen henkilöstön avulla. Kriisitilanteessa hallituksen onkin syytä seurata johdon ja organisaation jaksamista sekä yhtiön johtamiskulttuuria tavanomaista tiiviimmin. Yrityksellä ei ole kriisitilanteessa varaa menettää yhtään keskeistä avainhenkilöään, joten hallituksen tulee valvoa, etteivät he joudu liian suuren työpaineen alle.
Kriisi aiheuttaa helposti myös erimielisyyksiä ja ristiriitoja organisaation sisällä. Näiden ratkaisemisessa saatetaan tarvita hallituksen tukea. Mikäli kuitenkin ajaudutaan tilanteeseen, jossa tapahtuu muutoksia ylimmässä johdossa, on hallituksen oltava mukana niihin liittyvissä päätöksissä.
Maineen rakentaminen kestää vuosia, mutta sen voi menettää hetkessä
Hallituksen huolellisuusvelvoite
Kriisitilanteissa korostuu myös hallituksen huolellisuusvelvoite, jonka mukaan tehtävistä huolehtiminen on erityisen tärkeää yhtiön maksukyvyn vaarantuessa. Osakeyhtiölain mukaan hallituksen on huolellisesti toimien edistettävä yhtiön etua. Hallituksen jäsenen on myös korvattava vahinko, jonka hän on huolellisuusvelvoitteen vastaisesti toimimalla aiheuttanut yhtiölle – olipa toiminta sitten tahallista tai huolimattomuudesta johtuvaa.
Hallituksen vastuu osakkeenomistajien etujen valvonnassa realisoituu kriisitilanteen ennakoinnissa ja sen hallinnassa hyvin konkreettisesti ja edellyttää useimmissa tapauksissa merkittävästi tavallista suurempaa vastuunkantoa ja työpanosta.
Hallituksen jäsenten on pidettävä kirkkaana mielessä se, että he edustavat roolissaan nimenomaan osakkeenomistajia, jotka tulee pitää riittävästi mutta luonnollisesti sisäpiirisäädösten puitteissa ajan tasalla tilanteen kehityksestä.
Viestinnän merkitys
Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodin mukaan hyvä hallinnointitapa edellyttää luotettavaa ja ajantasaista tiedottamista. Kriisitilanteessa tiedottamisen on oltava avointa ja aktiivista sekä sisäisille että ulkoisille sidosryhmille.
Mikäli media saa sensaatiohakuisilla otsikoilla yliotteen tiedottamisen sävystä ja sisällöstä, käy kriisin ratkaiseminen entistä vaikeammaksi. Yrityksen maineen rakentaminen kestää vuosia, mutta sen voi menettää hetkessä. Yhteiskunnallinen hyväksyttävyys on tänä päivänä elinehto sekä menestyville että eritoten vaikeuksissa oleville yrityksille. Hallituksen on siten syytä valvoa ja ohjeistaa myös kriisiviestintää.
Omistajan rooli
Vaikeassa toimintaympäristössä hallitus tarvitsee vahvan puheenjohtajan, joka pystyy toimimaan itsenäisesti ja määrätietoisesti suhteessa toimivaan johtoon. Samaa edellytetään luonnollisesti kaikilta hallituksen jäseniltä.
Kriisitilanteessa hallituksen kokoonpanon kokemus ja keskinäinen dynamiikka korostuvat, samoin riittävä diversiteetti. Hyvä veli -verkoston pohjalta koottu hallitus ei ole vaikeuksien yllättäessä toimintakykyinen, ja onneksi tällaiset hallitukset ovat jo vähitellen jäämässä historiaan.
Kriisitilanteet tai niiden jälkihoito saattavat joissakin tapauksissa vaatia muutoksia hallituksen kokoonpanossa. Tällöin merkittävillä osakkeenomistajilla on oltava rohkeutta käyttää valtaansa.
Muutoksissa on syytä käyttää erityistä harkintaa – yksin kokoonpanon vaihtaminen ei ole ratkaisu. Muutama viimeaikainen tapaus on herättänyt keskustelua siitä, onko tällainen vahva omistajaohjaus hyvän hallinnointitavan mukaista. Passiivinen omistajuus saattaa kuitenkin olla sekä yhtiön että kaikkien osakkeenomistajien kannalta vahingollisempaa.
Hallitustyöskentely
Hyvä hallitustyöskentely kriisitilanteessa edellyttää avointa ja rehellistä keskustelua hallituksen sisällä sekä kykyä kuunnella erilaisia näkemyksiä ja nostaa pöydälle vaikeitakin asioita.
Toimiva johto tarvitsee hallituksen luottamuksen ja tuen selviytyäkseen tehtävästään, mutta johtoa on kyettävä myös haastamaan. Hyvä hallinnointitapa korostuu erityisesti niissä suomalaisissa yhtiöissä, joissa toimitusjohtaja on poikkeuksellisesti hallituksen täysivaltainen jäsen. Muissa yhtiöissä on käytännöksi useimmiten muodostunut ”non-executive”-osuuden pitäminen hallituksen kokouksen päätteeksi. Tämä antaa hallitukselle mahdollisuuden keskustella toimivan johdon suoriutumisesta. Hallituksen tärkeimmäksi tehtäväksihän on määritelty yhtiön toimitusjohtajan nimittämien ja erottaminen, jota voi olla syytä punnita yhtiön ollessa kriisissä.
Henkilökohtainen vastuu
Kriisiyhtiössä törmätään usein sekä toimivan johdon ja hallituksen että hallitusten jäsenten välisiin näkemyseroihin. Kriisissä nämä näkemyserot eivät valitettavasti aina ole helposti yhteen sovitettavissa.
Kukin hallituksen jäsen on henkilökohtaisesti vastuussa yhtiöön liittyvistä hallituksen päätöksistä. Mikäli yksittäinen jäsen kokee, ettei voi tukea niitä, voi joissakin tapauksissa ainoaksi vaihtoehdoksi jäädä oman ratkaisun tekeminen.
Hallitusjäsenyys on vaativa ja vastuullinen rooli, ja päätökset tehdään yhdessä. Yksittäisen jäsenen kannalta on tärkeää, että vastuun kantamiselle on olemassa riittävät edellytykset.
Artikkeli on alun perin julkaistu Boardview-lehdessä 4/2014.
