Yrityksillä avainrooli kiertotalouden vauhdittamisessa

Jyri Häkämiehen mukaan yritysten tekemät innovaatiot ja investoinnit ratkaisevat, kuinka suuri mullistus kiertotaloudesta syntyy.

EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies katsoo, että kiertotalouteen on panostettava juuri nyt – ennen kuin globaalin kestävyyskriisin vaikutukset kasvavat liian isoiksi ja lasku tulee maksettavaksi kerralla.

EK:ssa otettiin uusi asento ilmastokysymyksiin noin vuosi sitten. Esimerkkeinä toimivat isot yritykset, kuten Fortum ja Neste, jotka nousivat näkyvästi puhtaamman maailman ja kiertotalouden puolestapuhujiksi.

”Meidän on pystyttävä tarjoamaan yrityksille riittävän pitkän aikavälin näköala siihen, mihin kannattaa investoida – politiikassa suunta voi muuttua neljän vuoden välein.”

Ei pelkkää kierrätystä vaan uusi talousmalli

Vaikka uusiutuva energia on noussut vahvasti yritysten agendalle, kiertotalouteen ja ilmastonmuutokseen suhtaudutaan Häkämiehen mukaan vielä turhan epäilevästi.

”Kiertotalous on uudenlainen talousmalli, jossa pyritään hyötymään tuotteiden koko elinkaaresta. Tähän liittyvät innovaatiot ja energiatehokkuus voivat tuoda yrityksille merkittäviä säästöjä sekä avata uudenlaista kasvua. Kiertotalouden ympärille syntyvät ekosysteemit voivat toimia myös kasvualustana uudenlaisille liiketoimintamalleille.”

Häkämies nostaa esiin alustataloudesta nousevat bisnesmahdollisuudet.

”Ruoan jakeluyritys Wolt tai Airbnb ovat hyviä esimerkkejä siitä, miten olemassa olevien tuotteiden ympärille voi muodostua uudenlaista arvoa tuovia palveluita.”

Lainsäädäntö luo raamit ja tavoitteet

Häkämies erottaa kolme ryhmää, jotka vaikuttavat kiertotalouteen: kuluttajat, lainsäätäjät ja yritykset. Vaikka hän näkee globaalit ilmastotavoitteet keskeisenä tekijänä kiertotalouden käynnistämisessä – ja regulaation keskeisenä tekijänä päästöjen vähentämisessä – Häkämiehen mukaan suurimmat vaikutukset syntyvät yritysten panostuksista.

”Lainsäädännöllä voidaan luoda raamit ja tavoitteet, mutta kiertotalouteen tehtävät yksityiset investoinnit ratkaisevat, kuinka merkittävä mullistus kiertotalous tulee olemaan.”

Häkämiehen mukaan ratkaisuja alkaa jo löytyä. Ongelma on ennemmin se, kuinka ne saadaan käyttöön.

”Kilpailutuksissa päädytään liian usein vanhoihin, riskittömiin vaihtoehtoihin. Yrityksiä olisi kannustettava kokeilemaan uudenlaisia ratkaisuja esimerkiksi riskinjakomallilla, jossa myös valtio ja kunnat osallistuisivat globaalia kasvupotentiaalia sisältävien ja ympäristöä säästävien ansaintamallien tukemiseen.”

Samat globaalit pelisäännöt

Yksi kynnyskysymys on, miten kiertotaloudesta saadaan globaali ilmiö.

”Globaalissa markkinassa pelisääntöjen olisi oltava kaikille samat, jotta kestävä liiketoiminta olisi kannattavaa, innovaatiot leviäisivät ja panostuksista saataisiin mahdollisimman suuri ympäristöhyöty”, Häkämies sanoo.

Häkämiehen mukaan yksi avain kansainvälisyyteen on kehittyvä teknologia.

”Älyteknologia luo pienemmillekin toimijoille mahdollisuuden vaikuttaa nopeasti globaaleihin yleisöihin. Maailman kolmanneksi innovatiivisimmaksi maaksi valitulla Suomella on hyvä mahdollisuus nousta kiertotalouden saralla kokoaan suuremmaksi toimijaksi.”

Teksti: Kaisa Ihalainen

Tämä artikkeli on tiivistelmä Jyri Häkämiehen haastattelusta, joka on julkaistu Boardview-lehden numerossa 2/2019.