Hallitustyön arviointi on puhuttanut tässä maassa jo pitkään. Ei hätää, kyllä se puhuttaa maailmallakin. Meillä Suomessa asiat ovat siinä mielessä hyvin, että meillä hallitusarviointien määrä on nousussa. Siis nimenomaan ulkopuolisen, riippumattoman ja osaavan yhteistyökumppanin tekemä hallitustyön kehittämisarvio noin kolmen vuoden välein. On varmasti selkeä ero sillä, ottaako puheenjohtaja selfien hallituksesta vai piteleekö kameraa kokenut konsultti, molemmille on paikkansa.
Vaikka aukotonta dataa ei ole globaalisti olemassa siitä, että maailmanluokan hallitus olisi vahvasti vaikuttanut yrityksen hyvään menestykseen, on olemassa paljon reflektioita toisinpäin eli yritysjohdon selkeät ”todistajanlausunnot” siitä, miten erinomainen hallitus on tukenut, auttanut ja ehkä piiskannutkin heitä erinomaisiin saavutuksiin. Valitettavasti me kaikki olemme myös kuulleet siitä toisesta ääripäästä, jossa hallitus vie energiaa yritysjohdolta eikä suinkaan lisää sitä.
Onko siis ihme, että hallituksen toiminnan kehittäminen nousee entistä enemmän esiin? Onhan omistaja-arvon kasvattaminen hallituksen keskeinen tehtävä ja jos hallitus voi kasvattaa omaa osuuttaan siinä, on sen velvollisuus myös niin tehdä.
Ilokseni voin todeta, että sen 17 vuoden aikana, jonka olen ollut tämän asian kanssa tekemisissä konsulttina, on asenneilmapiiri maassamme muuttunut ratkaisevasti. Aiempina vuosina törmäsin helposti tyhjään katseeseen, kun keskustelin hallituksen puheenjohtajan kanssa ”hänen” hallituksensa kehittämisarviosta. Tämän päivän puheenjohtajat ovat tottuneet yritysten johtotehtävissä toimiessaan siihen, että johtoryhmiä kehitetään jatkuvasti ja he oivaltavat hyvin sen, että hallituksetkin ovat tiimejä, joita tulee kehittää jatkuvasti. Hallitukset ovat vieläpä erittäin haastavia tiimejä, koska ne tapaavat rajoitetusti ja jäsenet ovat usein kiireisiä ja jo paljon kokeneita, ehkäpä joskus hiukan omanarvontuntoisiakin henkilöitä.
Ilokseni voin todeta, että sen 17 vuoden aikana, jonka olen ollut tämän asian kanssa tekemisissä konsulttina, on asenneilmapiiri maassamme muuttunut ratkaisevasti.
Sopiva rytmi hallitustyön kehittämisessä on teettää kolmen vuoden välein ulkopuolisen tahon avustamana arviointi. Kahtena välivuotena hyvin toteutettu itsearviointi on riittävä, kunhan se sisältää selkeät puheenjohtajan henkilökohtaiset keskustelut jokaisen jäsenen kanssa sekä kunnollisen palautekeskustelun hallituksen kokouksessa. Toki puheenjohtajan on syytä käydä tulokset läpi myös nimitystoimikunnan jäsenten kanssa.
Tehokas hallitustyöskentelyn arviointi sisältää kaiken hallituksen nykyisestä kokoonpanosta yksittäisen johtajan suoriutumiseen ja hallituksen suoriutumiseen kokonaisuutena. Kokemuksemme mukaan kaikkein tehokkaimmat hallitukset ovat niitä, jotka tarkastelevat kokoonpanoa, yksilösuoritusta ja koko hallitustyöskentelyä säännöllisesti ja perusteellisesti. Tämänkaltainen prosessi ei ainoastaan anna hallitukselle ymmärrystä siitä, kuinka hyvin se saavuttaa asettamansa standardit. Prosessi antaa hallitukselle myös mahdollisuuden ottaa askeleen taaksepäin, hengähtää ja löytää keinot poistaa jännitteitä, jotka ilmaisemattomina usein torpedoivat suorituskykyä pitkällä tähtäimellä. Tällaisten hyötyjen saavuttaminen on siihen käytetyn ajan arvoista.
Heidrick & Strugglesin tuottama Hallitustyön arviointi, kehittäminen ja hallitusjäsenten rekrytointi suurissa pörssiyrityksissä -osio on päivitetty DIF-tietopankkiin (vaatii kirjautumisen).
