Vastuullisuuden merkitys kasvaa yritysjohtamisessa. Samalla niin vastuullisuutta koskeva sääntely kuin sidosryhmien odotuksetkin muuttuvat kovalla vauhdilla. Laura Tarkka ja Margus Schults keskustelevat siitä, kuinka yrityksen hallitus voi pysyä edes ajan tasalla tässä murroksessa. Millaista vastuullisuusstrategiaa voi rakentaa epävarmuuden sokkelille? Ja onko ratkaiseva arvojen Rubicon meillä vasta edessä?
Kuinka tärkeä asia vastuullisuus on yrityksen hallituksen näkökulmasta?
Laura Tarkka: Vastuullisuus ei ole enää erillinen asia hallituksen agendalla, vaan se sisältyy kaikkeen yrityksen toimintaan. Tosin prosesseja ja toimintaa voi kehittää funktion tasolla, kuten esimerkiksi laatu oli erillinen funktio yrityksissä vielä 1980-luvulla, ja HR vielä pitempään – ajan kanssa myös vastuullisuus muuttuu kokonaisvaltaiseksi teemaksi. ESG (Environmental Social and Governance) heijastaa tätä laajempaa ajatusta paremmin. Vastuullisuus ei ole vain ne luvut, jotka laitetaan vastuullisuusraporttiin – se on se koko toimintatapa.
Margus Schults: Kun ajattelen omaa uraani, tulee mieleen, että vastuullisuusajattelua on aina ollut yrityksissä, mutta sitä ei vain kutsuttu vastuullisuudeksi silloin. Mutta muutos on silti selvä: vastuullisuuden painoarvo on noussut.
Esimerkiksi kun olin pankkialalla 1990-luvulla ja tapasimme sijoittajia, saattoi olla, että tilaisuuden viimeinen kysymys koski vastuullisuutta. Nyt ensimmäiset viisi kysymystä liittyy vastuullisuusasioihin.
Miten vastuullisuus näyttäytyy ja painottuu eri toimialoilla?
Tarkka: Koin oman herätykseni vastuullisuusasioihin isosti, kun menin vuonna 2007 Fazerille, joka oli edelläkävijä vastuullisuudessa silloin ja nyt. Vastuullisuus oli niin vahvasti mukana kaikessa, samassa paketissa arvojen, ympäristön ja omistajuuden merkityksen kanssa. Olen ikuisesti kiitollinen siitä opista.
Schults: Vastuullisuus on tietenkin tärkeää toimialasta riippumatta, mutta ilmenemismuodot voivat olla erilaisia. Omat kokemukseni ovat pankkimaailman lisäksi teleoperaattori-, kiinteistömanageeraus- ja autokauppapuolelta, ja vastuullisuus on aina yksi kestoteema. Tallink Siljalla ympäristöasiat tietenkin korostuvat entisestään – etenkin pitäminen huoli Itämerestä, joka on meidän toimintaympäristömme.
Kuinka vastuullisuus auttaa yrityksiä erottautumaan? Esimerkkejä?
Schults: Tallink Silja liittyi vuonna 2013 Baltic Sea Action Groupiin (BSAG), joka tekee työtä Itämeren pelastamiseksi. Tuolloin huomattiin, että meidän koko henkilöstö otti asian omakseen ja kaikki halusivat osallistua BSAG:n koulutuksiin. Toinen asia on ruokahävikin vähentäminen. Annoskokoja pienennettiin, hävikki saatiin alas – ja henkilöstöllä oli tässä tosi iso rooli. Osallistaminen on tärkeää ja tietenkin se, että vastuullisuus nähdään positiivisessa valossa, eikä vain kulueränä.
Tarkka: Hiilijalanjäljen rinnalle on tullut hiilikädenjälki, joka kertoo tuotteen aikaansaamista positiivisista ilmastovaikutuksista. Hiilikädenjäljen taustalla on ajatus, että yritys kehittää sellaisia tuotteita ja palveluja, joiden avulla asiakas voi pienentää omaa hiilijalanjälkeään. Esimerkiksi L&T:ssä tämä otettiin vastikään käyttöön, neljäntenä isona listattuna yrityksenä Suomessa.
Koronakriisi on koetellut matkailu- ja ravintola-alaa, mikä on heijastunut viime talvesta lähtien etenkin risteilytoimintaan. Miten vastuullisuus näkyi koronakurimuksen alkuvaiheessa keväällä?
Tarkka: Kun hotellitoiminta pysähtyi melkein seinään, siitä seurasi aikamoinen adrenaliinipiikki ja tiettyyn taistelumoodiin siirtyminen, huolehtien samalla sekä asiakkaiden että henkilöstön turvallisuudesta. Hyvin nopeasti tuli selväksi, että ihmisiä piti vähentää ja halusimme auttaa mahdollisuuksien mukaan. Tarjosimme tukea esimerkiksi eri anomusten täyttämiseen, jaksotimme lomia ja lomautetut saivat edelleen käyttää työterveyshuollon palveluja.
Asiakaspuolella ideoimme Mother’s May -konseptin, jossa hemmoteltiin äitejä koko toukokuu – turvallisesti. Konseptiin kuului esimerkiksi, että äiti haetaan hotelliin kotoa ja koti siivotaan äidin nauttiessa hotellielämyksestä.
Schults: Kun Suomen hallitukselta tuli maaliskuussa suositus, että laivojen lipunmyynti on lopetettava, me emme ottaneet sitä minään suosituksena, vaan ihan määräyksenä – menimme hyvin vahvasti terveys ja turvallisuus edellä. Vastuu työntekijöistä oli meilläkin se painavin asia.
Kovassa paineessa syntyi myös innovaatioita, kuten kesäkuun lopussa startannut Helsinki–Riika-yhteys, joka toteutettiin ennätysajassa, kiitos henkilöstön kekseliäisyyden – voi melkein sanoa, että agile oli meidän best practice. Noilla risteilyillä rajoitimme matkustajien määrän 75 prosenttiin normaalikapasiteetista vapaaehtoisesti.
Entä mitä korona on opettanut tähän asti?
Schults: Teams-palavereiden tulo uudeksi normaaliksi opetti ainakin sen, että etäyhteyksilläkin voidaan asioita hoitaa – kunhan luottamus toimijoiden välillä on joskus aikaisemmin jo rakennettu, ja nimenomaan kasvokkain. Tuttujen yhteystyökumppaneiden kanssa asiat sujuivat yllättävänkin hyvin etänä.
Hallitustyöskentelyssä korostuu kriisin keskellä se, että pitää koko ajan pitää mielessä, mitkä ovat oikeasti ne lisäarvoa tuovat asiat yrityksen toiminnassa.
Tarkka: Kriisit yhdistävät ihmisiä. Keväällä keskustelimme toimialan sisällä viikoittain ja koko kentällä vahvistui ajatus, että pidetään toisiamme hengissä. Johtamisessa taas korostui kommunikointi. Kaiken kaikkiaan kriisissä viestinnän merkitys korostuu entisestään. KCH:n toimitusjohtajana minulla oli tapana kirjoittaa kerran kuussa kirje työntekijöille, mutta koronan kuumassa vaiheessa kirjoitin sen kirjeen joka viikko. Se oli myös paras tapa tavoittaa iso osa ihmisiä, jotka olivat lomautettuna.
Käsitys ajasta muuttui muutenkin. Kun normaalisti olisi suunnitellut sujuvasti budjettia seuraavalle vuodelle, nyt sitä ei voinut järkevästi tehdä edes seuraavalle viikolle. Tämä kaikki vaati käyttämään luovuutta aivan uudella tavalla – ja siitä haluan pitää kiinni myös koronan jälkeen.
ESG-evoluutiossa on siirrytty vaiheeseen, jossa yrityskansalaiset osallistuvat aktiivisesti yhteiskunnalliseen keskusteluun. Millaisena näette nykytilanteen?
Schults: Me Tallink Siljalla koemme, että markkinajohtajalla on tietty vastuukin osallistua keskusteluun, esimerkiksi juuri ympäristöasioissa. Osallistaminen on tärkeää tässäkin, pitää ottaa myös pienempiä toimijoita mukaan miettimään, miten asioita voidaan parantaa.
Tarkka: Yrityksen on hyvä harrastaa yhteiskunnallista keskustelua, kunhan se liittyy yritykselle luonteviin teemoihin. Sen huomaa etenkin nuorista työntekijöistä, että tällainen toiminta on heille merkityksellistä. Yrityksen nimenomaan pitää ottaa kantaa tärkeänä pitämiensä asioiden puolesta.
Päivänpolttavan kriisin (korona) takana lymyilee yhä kaikkien kriisien äiti (ilmastonmuutos) – mitä uutta tällä saralla?
Tarkka: Nyt tuntuu, että ilmastonmuutosasioissa on siirrytty vähän pois rangaistusmentaliteetista – kuritetaan yrityksiä ja kansalaisia – ja ajatellaan, että samalla kun pienennetään päästöjä, voidaan myös ratkoa ongelmia ja tehdä paljon hyvää. Yritykset ovat aika valppaita näiden asioiden suhteen, mutta maan hallitukselta toivoisi ohjaavia toimia esimerkiksi vielä enemmän verotuksen kautta.
Schults: Samaa mieltä, positiivisia asioita voisi korostaa enemmän. Suurin motivaatio muutokseen tulee tällä hetkellä asiakkaalta: se on positiivista painetta, joka kertoo yrityksille, että on aika muuttaa toimintatapoja. Ja sitä mukaa kun edelläkävijäyritykset rohkaistuvat tuomaan markkinoille uusia vähähiilisiä tuotteita ja palveluja, muutkin heräävät.
Miten näette vastuullisuuden kehittyvän 2020-luvulla?
Tarkka: Jos katsotaan koronaa pitemmälle, uskon että köyhät maat nousevat ja muuttavat pelikenttää. Esimerkiksi vaateteollisuudessa on tapahtumassa valtava muutos, kun tuotteen koko elinkaari otetaan paremmin huomioon. Tällöin kertakäyttöinen väistyy vääjäämättä.
Schults: Iso asia tulevaisuuden vastuullisuudessa on digitalisaation kehitys ja etenkin tekoälyn rooli tässä. Jos algoritmi päättää kansalaisen lääkkeen tai eläkkeen saannista, tullaankin jo aika mielenkiintoiselle vastuullisuuden alueelle. Tämäkin keskustelu tulee väistämättä eteen jossain vaiheessa.
Laura Tarkka on Gigantin uusi toimitusjohtaja alkaen joulukuusta 2020. Aikaisemmin hän toimi Kämp Collection Hotels Oy:n toimitusjohtajana (2015—2020). Pitkän linjan hallitusammattilaisen tämänhetkiset hallitusjäsenyydet ovat Lassila & Tikanoja Oyj, Viking Line Abp, Docrates Oy ja Caruna Oy.
Margus Schults on toiminut Tallink Silja Oy:n toimitusjohtajana vuodesta 2009. Hänellä on aikaisempaa kokemusta hallitustyöskentelystä muun muassa pankki-, telecom- ja kiinteistöalalta. Schults istuu tällä hetkellä East Office of Finnish Industries Oy:n ja Metroauto Oy:n hallituksissa ja on WWF:n hallintoneuvoston jäsen.
Tarkka ja Schults ovat molemmat DIFin jäseniä.
Teksti: Sami Anteroinen
Kuvat: Roope Permanto
Haastattelu on 10.12. ilmestyneen Boardview 2/2020 -lehden pääartikkeli.