Avainyritysten hallituksissa syödään pullaa, juodaan kahvia ja taputellaan vierustoveria olalle. Parhaat paikat kanavoidaan aina kavereille, ja lähipiirin palkkioista muistetaan aina huolehtia.
Tällainen mielikuva suomalaisesta hallitustyöskentelystä vallitsee usein suuren yleisön, monien poliittisten vaikuttajien ja median parissa.
Todellisuus on kuitenkin toinen. Suomalaiset hallituspalkkiot ovat kansainvälisittäin niin maltillisia, ettei maailmalta ole suinkaan helppoa rekrytoida tehtävää ajatellen parasta osaamista. Kansainvälisten mutta juuriltaan suomalaisten yritysten hallituksissa moni toimii myös hyvyyttään isänmaan palveluksessa.
Hallituksilla on kuitenkin paljon väliä. Suomi on korostetun suuryritysvaltainen talous. 250–500 suurinta yritystä ratkaisee yhä kotimaisen työllisyyden trendin. Samalla ne takaavat mittavan, pienistä ja keskisuurista yrityksistä koostuvan alihankintaketjun elinehdot. Vastuu on niin iso, ettei sitä parane jättää lööpeille tai kohuille.
Kun yritysten toimivassa johdossa on iso tai pieni tilanne aina päällä, jää monesti hallituksen vastuulle varmistaa hyvä ja eettisesti kestävä hallintotapa sekä yrityksen kehityskulun tarkastelu vuosien päähän.
Boston Consulting Groupin vuoden 2016 vertailussa Pohjoismaiden hallitukset erottuivat edukseen. Aineistossa vertailtu tuotto osakkeenomistajille oli kymmenen vuoden tarkastelujaksolla olennaisesti parempi kuin Yhdysvalloissa, Manner-Euroopassa tai Yhdistyneissä Kuningaskunnissa. Tulos ei ole luultavimmin muuttunut olennaisesti kolmessa vuodessa.
Vastoin yleistä mielikuvaa avainyritysten hallinto onkin Pohjoismaissa keskimäärin läpinäkyvää, avointa ja eettisiin kysymyksiin keskittynyttä. Toimivalta johdolta osataan vaatia tuloksia, eikä vaikeitakaan päätöksiä pelätä.
Varsinkin suomalaisessa keskustelussa tarvitaan näkökulmien tasapainoa. Mainetyötä vaaditaan myös yrityksiltä ja niiden hallituksilta itseltään. On keskeistä murtaa myyttejä ja selventää mysteerejä myös mediassa ja muussa julkisuudessa.
Kesällä ja syksyllä 2019 julkaistavan Directors’ Institute Finlandin (DIF) ja keskeisten suomalaisten instituutiosijoittajien, Ilmarisen, Varman, Elon ja Solidiumin, mahdollistaman hallitustyön dynamiikkaa laajasti kartoittavan tutkimuksen tulosraportit pureutuvat keskeisiin kysymyksiin ajankäytöstä vuorovaikutukseen ja toimeenpanokykyyn.
