Hallituksen rooli on keskiössä poikkeusolojen yritysjärjestelyissä

Koronapandemia, Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan sekä poikkeukselliset taloudelliset ja markkinaolosuhteet ovat kaikki osaltaan luoneet yrityksille haastavan toimintaympäristön.

Keväästä alkaen ulkomaiset yritykset ovat pyrkineet vetäytymään Venäjältä ja/tai eri tavoin rajaamaan Venäjään liittyviä riskejään. Erilaiset yritysjärjestelyt ovat usein keskeinen keino vastata muuttuneen toimintaympäristön haasteisiin. Pakottavissa olosuhteissa yritysjärjestely epätavallisinkin ehdoin voi olla paras tai ainoa mahdollinen ratkaisu. Ajolähtötilanteessa tehdyn kaupan ehdot ovat yleensä poikkeukselliset ja usein myyjälle epäedulliset.

Poikkeusoloissa toteutettavat yritysjärjestelyt edellyttävät erityistä huolellisuutta. Hallitustasolla on arvioitava, miten nopeita, poikkeuksellisia ja hyvinkin merkittäviä toimenpiteitä on tehtävissä. Lisäksi on harkittava, millä edellytyksillä markkinakäytännön vastaiset tai taloudellisesti epäedulliset ehdot ovat hyväksyttävissä. Haasteet korostuvat yhtiön toimintaympäristön tai -edellytysten muuttuessa nope- asti. Tällöin hallitus voi joutua tekemään päätöksiä normaalia huomattavasti puutteellisemman tiedon varassa. Usein päätösten taustalla on riskien välttäminen perinteisten kaupallisten ajurien sijaan. Poikkeaminen normaalikäytännöistä merkitykseltään suurissa järjestelyissä voi hallituksen näkökulmasta olla myös oikeudellisesti riskialtista.

Toimenpiteiden huolellinen perusteleminen vallitsevien olosuhteiden valossa sekä dokumentointi jälkikäteisen arvioinnin tueksi korostuvat.

Hallitus keskiössä

Poikkeusoloissa hallituksen rooli korostuu entisestään. Hallituksen yleistoimivaltaan kuuluu laajuudeltaan merkittävien asioiden käsitteleminen ja niistä päättäminen. Myös yritysjärjestelyt kuuluvat hallituksen yleistoimivaltaan, ellei järjestelyn toteuttaminen edellytä yhtiökokouspäätöstä (esimerkiksi yhtiöjärjestyksen muuttaminen, osakeannit, sulautuminen tai jakautuminen). Tällöinkin hallituksen asema on keskeinen valmisteluissa, koska yhtiökokoukselle esitetään valmiiksi neuvoteltu järjestely.

Hallituksen toimintaa koskevat oikeudelliset periaatteet soveltuvat aina: hallituksen on huolellisesti toimien edistettävä yhtiön ja sen kaikkien osakkeenomistajien etua, eikä hallituksen jäsen saa antaa omien etujensa vaikuttaa päätöksentekoon. Hallitusvastuu liiketoiminnallisissa päätöksissä on huolellisuusvastuuta. Huolellisuuden näkökulmasta kriisitilanteessa tehty, hyvin poikkeuksellisinkin ehdoin toteutettu yritysjärjestely voi olla paras mahdollinen vaihtoehto yhtiön ja osakkeenomistajien kannalta – ja joskus myös ainoa mahdollinen ratkaisu.

Selkeä hallitustyön prosessi luo edellytykset parhaalle mahdolliselle lopputulokselle.

Työ alkaa usein tilannearviolla riskikartoituksineen. Näin muodostetaan käsitys ja dokumentoidaan ne olosuhteet, joiden puitteissa päätökset tehdään ja joiden pohjalta hallituksen toiminnan asian- mukaisuutta on arvioitava. Valmisteluun voidaan perustaa väliaikaisia ad hoc -valiokuntia, joiden työskentely voi olla lähes kokopäiväistä. Usein on myös tarve järjestää hallituksen kokouksia tavallista useammin, jopa useita kertoja viikossa.

Huolellisuusvelvoitteen täyttäminen edellyttää hallitukselta käsiteltävään asiakokonaisuuteen perehtymistä. Päätöksen tueksi on pyrittävä hankkimaan tarvittavat taustatiedot. Kriisitilanteissa taustatietoja ja verrokkianalyysejä ei useinkaan ole saatavissa ja olosuhteet voivat muuttua päivissä, jopa tunneissa. Tällöin korostuvat asiantuntijakeskustelut ja -suositukset sekä neuvojen asettaminen oikeaan viitekehykseen.

Mikäli yritysjärjestelyn puitteet tai ehdot ovat epätavalliset, päätösten huolellinen perusteleminen ja dokumentointi on korostuneen tärkeää. Hallituksen pöytäkirjoista tulee käydä ilmi, että hallitus on luonut tilannearvion, hankkinut saatavilla olevat taustatiedot, tunnistanut keskeiset riskit ja epävarmuustekijät sekä pyrkinyt objektiivisesti selvittämään yhtiön ja osakkeenomistajien kannalta parhaat vaihtoehdot. Pöytäkirjat toimivat parhaimmillaan lokikirjana, josta myös jälkikäteen asiaa arvioiva saa oikean ja riittävän tilannekuvan, analyysin arvioiduista vaihtoehdoista, päätösten perustelut sekä näkemykset asiaan liittyvistä epävarmuuksista. Jälkikäteiselle toisinajattelulle ei ole syytä puutteellisen dokumentoinnin johdosta jättää sijaa.

Keskeiset huomioitavat kokonaisuudet

Yritysjärjestelyjen yhteydessä on otettava huomioon lukuisien eri tekijöiden vaikutukset yhtiöön ja järjestelyyn. Poikkeusolosuhteissa huomioitavien tekijöiden luonne muuttuu ja niiden määrä kasvaa samalla, kun aika vaikutusten arvioinnille lyhenee. Poikkeusolosuhteissa erityisesti huomioitavia seikkoja ovat tyypillisesti:

• • Taloudellinen asema
  • Lähipiiriliiketoimet
  • Yhtiökokouskäsittely
  • Tarjousvelvollisuus
  • Esteellisyys
  • Viranomaisprosessit
  • ESG
  • Tiedottaminen
  • Sisäpiirikysymykset
  • Sanktiot
  • Toteutumisvarmuus